Jukka huutaa Annelia apuun

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on päättänyt Anneli Auerin asian käsittelyn ja vetäytynyt harkitsemaan onko syytä tuomita Anneli toiseen samantasoiseen rangaistukseen. jonka käräjäoikeus langetti hänelle, ja josta hovioikeus hänet vapautti. Oikeus ilmoitta, että puheenjohtaja olisi vapauttanut Annelin heti, mutta kaksi muuta tuomaria halusivat odottaa vielä kaksi viikkoa.

Neljän syyttäjän ryhmä yrittää päästä ennätysten kirjaan vaatimalla, kahta elinkautista ihmiselle, jonka onnettomuus on siinä, että mies on murhattu.

Ulvilan murhan syyttäjät perustelevat valituspäätöksensä näin

Tutkinnassa on tullut esille myös saatananpalvontaan viittaavia asioita (viiltelyä, eläinten uhraamista ja muita rituaaleja). Lahden ruumiissa on kuoleman jälkeen todettu kymmeniä pinnallisia haavoja, jotka eivät sovi Anneli Auerin esittämään melko lyhytkestoiseen kamppailutilanteeseen Lahden ja ulkopuolisen tunkeutujan välillä. Lisäksi Lahden molemmissa olkapäissä on nähtävissä ristiä muistuttava haavakuvio. Pidämme mahdollisena, että myös henkirikoksessa on ollut kysymys saatananpalvonnasta. Tätä tukee myös Lahden tuhkan ja veren käyttö edellä mainituissa rituaaleissa.

Katsomme, että Korkeimmassa oikeudessa esitetty todistelu varmuudella, että Anneli auer on tappannut Lahden, ja ett se poissulkee ulkopuolisen tekijän järkevän epäilyn ulkopuolelle. 

Kahden viikon päästävä tuomion perusteet ovat täysin salaiset, mutta Ulvilan murhajutun perusteet ovat käytettävissä olennaisin osin. Perusteena on Vaasan hovioikeuden vapauttava päätös. Syyttäjät esittävät seuraavia uusia syytöksiä

1. Anneli Auer harjoittaa Saatanan palvontaa, hän juotti lapsilleen murhaamansa isän verta ja viilteli mieheensä uskontonsa mukaisia kuvioita.
2. Auer nauhoitti miehensä murhan. Siinä häntä auttoi hänen yhdeksän vuotias tyttärensä Amanda.
3. Auer lavasti murhan niin, että sen oli tehnyt ulkopuolinen henkilö, jonka tuntomerkit hän antoi poliisille. Lavastuksen tärkein osa oli makuuhuoneen oven rikkominen
4. Auer soitti poliisille hätäpuhelun, jonka aikana hän surmasi kahdella kirveen iskulla miehensä. Hätäpuhelun aikana hänen tyttärensä käynnisti aikaisemmin tehdyn nauhoituksen isän kuolemasta

Uudesta aineistossa on kaksi CD:tä, joiden kuulemisen pitäisi osoittaa lavastus. Alkuperäisestä neljä minuuttia kestäneestä hätäpuhelusta on poistettu kolme minuuttia. Jukan valitusta on tässä nauhoituksessa 18 paikassa, mikä on vähemmän kuin alkuperäisessä hätäpuhelussa

Susanna Laune, joka ammatikseen työskentelee Lontoossa äänitteiden parissa on todennut, että tästä litteroinnista puuttuu, että Jukka kutsuu Annua apuun. Niitä on kohdissa 1.30, 1.49, ja 152. Näin siis koko hätäpuhelun luonne muuttuu. Anneli ja Amanda huutavat poliisia apuun puhelimitse. Samalla Jukka huutaa Annua apuun murhaajaa vastaan.

Leikellyn nauhan litterointia ei siis ole tehty tämän nauhan perusteella vaan kopioitu alkuperäisen hätäpuhelun litteroinnista. Myöskin alkuperäisen nauhan litteroinnissa pitäisi olla mukana se, että Jukka toistuvasti huutaa Annua apuun murhamiestä vastaan. Näin uusi aineisto tukee hovioikeuden vapauttavaa päätöstä

Uudet todistukset ovat salaisia, mutta Anneli on kuulusteluissa kommentoinut niitä. Kuulustelut eivät ole salaisia. Näin Anneli kertoo:

Kirje Auerin asianajajalle

Arvoisa Juha Manner

Loppulausunto Anneli Aueria koskevassa jutussa on ajankohtainen. Tähän vaikuttaa ratkaisevasti kehitys Ulvilan surman selvittämisessä. Lehtitietojen mukaan ei vastaaja ole ehtinyt kommentoimaan syyttäjän 2.000 sivua käsittävää aineistoa. Olen ulkopuolisena tutkina perehtynyt siihen osaan aineistosta, joka on julkista, siis 400 sivua. Siihen kuuluu myös neljä CD:tä, joita voi kuunnella vain KKO:n arkistossa.

Olen blogissani selvittänyt, että koko uusi aineisto värjäytyy sillä, että syyskuusta 2009 julkinen propaganda on syyllistänyt Annelia Aueria. Aineistoon sisätyy myös kaksi uutta todistetta, joihin ei ole voitu jälkeenpäin vaikuttaa. Teknikko Pertti Virtanen todistaa, että hänen tehtävänsä on nauhoittaa hätäpuhelusta vain puhe, ei taustaääniä. Puhujia on neljä, Hätäkeskus, Anneli Amanda ja Jukka.

Poliisi on puhdistanut hätäpuhelusta kolme ensimmäistä, jolloin jälelle jää vain Jukka Lahden kuolinäänet. Niissä erottuu aivan uusi asia. Jukka kutsuu kerran toisensa jälkeen apuun Anu, Anu, Anu. Siis hätäpuhelussa on selvä kuva siitä kuinka ulkopuolinen murhaaja on Jukan kimpussa, Anneli huutaa poliisia apuun ja Jukka huutaa vaimoaan apuun. Tämä sulkee kokonaan pois mahdollisuuden, että Anneli olisi murhaannut miehensä.

Syytäjän mielestä uuden nauhoituksen pitäisi osoittaa, että itse asiassa hätäpuhelun taustalla on aikaisemmin nauhoitettu Jukan kuolema. Tämän on lausunnossaan KKO:lle kumonnut Susanna Laune, joka on tämän alan asiantuntija.

Syyttäjä on syyllistynyt väärennökseen kun hän on jättänyt uuden nauhoituksen litteroimatta ja sen sijaan käyttänyt aikaisemmin tehtyä hätäpuhelun litterointia. Kirjain kirjaimelta toistetaan se mikä on kuunneltu silloin kun hätäpuhelua dominoi kolme voimakasta ääntä. Silloin Jukan avunhuudot tosin kuuluvat taustalla. Näissä on tietenkin kuultavissa Anun kutsuminen apuun, mutta Jukan äänet ovat taustalle, joten niiden väärä litterointi ei ole varsinainen väärennys. Mutta kun Jukka yksinään on huutamassa kuuluvat Anun kutsumiset aivan selvästi. Tämän on Susanna todennut kirjeessään KKO:lle.

Susannan kirje on tietenkin julkinen asiakirja KKO:n arkistossa.

Salailu Anneli Auerista

Julkisuus Ulvilan surmassa on avautunut. Kerron siitä kohdassa 13.48 seuraavassa radio-ohjelmassa

http://www.radiorock.fi/podcast?vt=audio&vid=249185

Blogistani löytyy hajanaista aineistoa siitä valtavasta työstä, jonka poliisi on tehnyt osoittaakseen että Alexanderin tarina nauhoituksesta on totta. Ranskalaisin viivoin

• Hätäpuhelusta on poistettu kaikki muu paitsi Jukka Lahden avunhuudot. Tämä pitäisi siis tulla nauhalta. Se on julkistettu sekä CD:nä että litterointina. Sitä ei mikään lehti kommentoi sen paremmin kuin lehdistötilaisuudessa tarjottua hätäpuheluakaan. Yritimme yhdessä KKO:n arkiston kanssa löytää CD:n Jukan äänistä, mutta ei juuri keskiviikkona 16/05 löytynyt. Voitte käydä kuuntelemassa. Asiantuntija Suska teki sen maanataina ja kirjoitti KKO:lle
  http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=11123846
• Inventoitiin kaikki Lahden perheet nauhoituslaiteet.
• Pistettiin nauhuri päälle eri puolilla huoneistoa ja kuunneltiin niitä puhelimen kautta kuten hätäpuheluakin
• Hätäpuhelun nauhoittaneesta laitteesta hankittiin tekninen lausunto, se ei pysty nauhoittamaan taustaääniä.
• Alexanderin huoneesta kuunneltiin nauhoituksen käynnistystä.

Mikään näistä yrityksistä ei tue , että Anneli ja Amanda nauhoittivat perheen isän tuskanhuudot ja käyttivät niitä hätäpuhelun lavastukseen.

Tärkein heikkous syyttäjän uudessa aineistossa on, että hän ei kokoa kaikkia entisiä ja uusi tietoja yhtenäiseen lavastukseen, joka osoittaisi kuinka murha voidaan tehdä ilman ulkopuolista. Lavastuksia on ennestään kaksi. Ensinnäkin Annelin, Amandan ja hätäpuhelun antama kuva tapahtumista. Tästä on mainio animaatio. Joka on kuitenkin väärin otsikoitu. Se on hätäpuhelussa sanotun erittely. Animaatiossa Amanda myöhästyy sekunnin verran todellisuudesta, koska hän näki murhaajan poistuvat.

http://www.youtube.com/watch?v=vszBlnZeCYY

Toinen lavastus laadittiin kahden käräjätuomarin voimin. He arvelivat että Anneli soitti hätäpuhelun harhauttaakseen Amandaa. Tämä löytyy käräjäoikeuden tuomioin johdannosta. Nyt syyttäjä hylkää kokonaan tämän lavastuksen ja myös sen joka syntyi kun Anneli virheellisesti ”tunnusti” että hän oli perheriidan kuluessa puukottanut miehensä.

Blogissani kuvaamani tiedot syyttäjän uudessa aineistossa vahvistavat hovioikeuden vapauttavaa tuomiota.

Henkilötodisteita on uudessa materiaalissa on lähes 2.000 sivua. Keskeisin niistä on lähes 10 tunnin Alexanderin kuuleminen. Tämä on aivan tarpeetonta koska häntä kuultiin syyskuussa 2009 silloin kun epäilyt Annelia kohtaan johtivat vangitsemiseen. Jo silloin on Alexanderilla vaikeata ja vastenmielistä muistaa kuinka hänen isänsä murhattiin. Se mitä hän nyt vielä kolme vuotta jälkeen päin on pelkkiä tarinoita

Tärkeät julkiset sivut syyttäjän uudesta aineistosta

Suomalaiselle lukijalle.

Näiden sivujen esillä pitoon internetissä Ruotsissa ei ole mitään juridista estettä. Niissä mainitaan Ulvilan surmaan todistuksensa antaneiden henkilöiden nimet. Nimien julkistaminen ei sinällään ole Ruotsissa lain vastaista.

Vastakkain ovat kuitenkin tekstissä mainitun henkilön oikeus yksityisyyteen ja toisaalta tarve saattaa todistajan antama tieto yleisölle. Ulvilan surmassa on yhden henkilön, surmatun miehen vaimon nimeä käytetty usean vuoden ajan hänen parjaamiseen. Näissäkin dokumenteissa väitetään kielteisiä asioita hänestä. En kuitenkaan ole poistanut Anneli Auerin nimeä dokumenteista. Kaikki muut tässä esiintyvät henkilöt ovat todistajia murhasta. Jotta näille todistuksille voidaan antaa oikea paino on todistajien nimet esitettävä niin kuin KKO on ne julkistanut.

Ongelmallinen tapaus on Anneli Auerin vanhin tyttär. Hänet nimetään näissä dokumenteissa ”epäillyksi” yhdessä äitinsä kanssa. Tämä on kielteinen tieto. Se ei kuitenkaan muutu kielteisemmäksi jos tyttärestä käytetään hänen kutsumanimeään Amanda.

Arvoisa lukija Suomessa. Kopioi näitä dokumentteja omaan käyttöösi, mutta älä levitettäväksi. Älä myöskään käytä todistajien nimiä kun lainaat heidän todistuksiaan. Se voi olla Suomen lainsäädännön vastaista. Tavallisesti nimetään henkilöt heidän ikänsä perusteella, siksi ole jättänyt KKO:n julkistamat syntymäajat dokumentteihin. Käytä niitä, siis esimerkiksi sairaanhoitaja 34v. todisti seuraavaa;

PS
Porista kuuluu merkillistä. Tässä kuvassa näkyy CD 26, joka on alkuperäinen hätäkeskuspuhelu. Se on joskus ollut salainne, mutta KKO:n arkisossa sai sitä kuunella, tosin vahtimestarin silmällä pidon laisena. Porin käräjäoikeus ei voi palauttaa tänän CD:n salassapitoa.

Lägg till bildtext

Syyttäjä Ulvilan surmasta 2012.04.24

Uudet tiedot Ulvilan surmasta.

Ulvilan surmaa on jo yli viiden vuoden ajan käsitelty Suomen mediassa päivittäin. Valitettavasti ulkomainen kiinnostus on päättynyt. Viimeinen tieto Ruotsista on keväältä 2010 ”Vaimo löi kuoliaaksi miehensä lasten nukkuessa”

http://www.expressen.se/nyheter/slog-ihjal-maken-nar-barnen-lag-och-sov/

Suomessa on asiaa käsitelty kolmen kolmen kannanoton pohjalta, käräjäoikeuden kahden tuomarin langettava päätös, käräjäoikeuden vapauttavan tuomarin päätös, hovioikeuden vapauttava päätös. Sen sijaan alkuperäistä aineistoa kokonaisuutena ei ole kukaan ulkopuolinen tutkinut. Aloitin tämän työ joulukuussa 2011 kun Anneli Auerille annettiin puhekielto, joka kumottiin 2012-04-03. Häntä saa siis vapaasti haastatella ja hänellä on oikeus kertoa kaiken minkä tietää Ulvilan surmasta. Auer on myös käyttänyt hyväkseen oikeuttaan kuulla hänen kolmen nuorimman lapsensa videoituja lausuntoja elokuussa 2011. Tietoa on siis vaikka millä mitalla.

Minulle annettiin KKO:n arkistossa, missä kaikki Ulvilan surman asiakirjat juuri nyt sälytetään, katsottavaksi kaikki videot. Niistä tehdyt litteroinnit ovat harhauttavia keskeisissä kohdissa, joten videoiden katsominen on välttämätöntä. Sen voi tehdä vain paikan päällä. Kopioita saa vain videoista, joilla ei ole todistusvoimaa, kuten siitä kun Anneli lukee paperista poliisin kirjoittaman ”tunnustuksensa”

Tuloksena videoiden katsomisesta on, että Anneli Auer ei ole murhannut miestään. Tähän en kaipaa mitään lisäaineistoa. Mutta syyttäjä Jorma Valkama jätti KKO:lle 2012-04-24 suuren määrän uutta aineistoa. Anoin KKO:ta oikeutta tutustua tähän aineiston tutkijan ominaisuudessa ja siihen kuuluvin vaikenemisvelvoittein. Arvelin, että materiaalin salaamisesta tehtävään päätökseen KKO tarvitsee kuukausia.

Toisin kävi. KKO julisti ratkaisevan osan aineistosta salassa pidettäväksi. Se vähä mikä julkaistiin antaa aivan väärän kuvan uudesta aineistosta. Julkaistiin väitteet Anneli Auerin uskonnollisesta/ mielenvikaisesta taustasta, jota ilmentää käsite ”Saatananpalvoja”. Tällaisten tietojen levittäminen on rikoslain vastaista, se rikkoo yksityisyyden suojaa ja on parjaamista, kun se ei ole totta.

Ulvilan surman tutkimisen kannalta uusi aineisto ei ollut tarpeellista, mutta sieltä löytyy kuitenkin muutama uusi tieto:

Sairaanhoitaja Päivi Vetteenranta todistaa, että ”…kun ensi kerran näin lööpit, että hänet oli pidätetty miehensä murhasta, en ollenkaan hämmästynyt…” Juuri näin ihmiset reagoivat jälkeenpäin. He uskovat virkavallan oikeudenmukaisuuteen ja alkavat muistella, että Anneli olikin varmaan syyllinen kun… Tällaisia jälkeenpäin tehtyjä todistajalausuntoja on lukuisia syyttäjän uudessa aineistossa. Päivi on mielenkiintoinen, hän huolehti Annelista kl 03.00–07.00 sairaalassa. Silloin ”…sympatiat olivat hänen puolellaan…” Nyt Päivi vasta huomaa, että hänen olisi tietenkin pitänyt kertoa asia poliisille heti. Kyseessä on reaktio väärään vangitsemiseen, ei todistus siitä, mitä tapahtui Ulvilassa 2006.

Uudessa aineistossa on kaksi todistajalausuntoa, jotka yksiselitteisesti kertovat mitä tapahtui murhayönä.

- Marko Mattila oli sairaanhoitajana ambulanssissa, joka tuli Annelin kotiin. Hänen mukaansa Anneli sisällä ollessaan vaikutti sekavalta ja touhusi koko ajan. Autossa hän oli itkuinen ja kyseli lastensa perään.

- Sairaanhoitaja Maarit Merivaara otti vastaan Annelin sairaalassa ja avusti putken panemisessa hänen rintaansa. Se oli hyvin vaikeaa kun Annelin iho oli kova niin kuin se voi olla shokissa. Maarit arveli, että Anneli oli mahdollisesti shokissa, ja hän oli koko ajan hyvin vaisu. Maarit sai tietää sosiaalihoitajalta, että lapset olivat viranomaisten hoidossa ilmoitti tiedon Annelille ja kirjasi sen.

Oikeudenkäynnissä kuultiin todistajana terapeutti Pirkko Lahti, joka piti Annelin rauhallisuutta osoituksena siitä, että hän oli syyllinen miehensä murhaan. Uudet tiedot antavat toisenlaisen kuvan Annelista. Niitä antavat henkilöt, jotka olivat Anelin kanssa tekemisissä murhan jälkeen. Anneli oli hyvin järkyttynyt, mutta rauhoittui kun sai tietää, että lapset olivat hoidossa. Se, että hänellä on todella rautaiset hermot on nähty kun häntä on tosissaan alettu rieputela.

Poliisin tutkija Tuija Niemi on ollut ainoa henkilö, jonka on eritellyt hätäpuhelun taustalla kuuluvaa tietoa. Hänen antamansa tiedot ovat aina johtaneet samaan johtopäätökset, Anneli murhasi miehensä. Nyt on annettu puheenvuoro teknikolle Pertti Virtanen, joka todistaa että nauhoituslaitte ei soveltunut taustaäänien erittelyyn.

”Näitä tallenteita pyydetään yleensä siitä syystä, että pystytään selvittämän mitä puhelimessa on kerrottu. Tarkempaan analysointiin tämä hätäkeskustallenne on erittäin huono koska siinä taajuusvaste on erittäin heikko.”(Taajuusvaste kuvaa, kuinka järjestelmän antama vaste riippuu siihen syötetyn herätesignaalin taajuudesta.). Se joka todella kuuntelee arkistossa hätäpuhelun nauhoituksen ei voi tulla muuhun tulokseen, että se kertoo Annelin ja hänen tyttärensä suuresta hädästä, kun murhaaja puukottaa ja lopuksi surmaa kirvellä isän.

Keväällä 2007 kun murhaajan etsintä oli vielä käynnissä todisti naapuri Antti Ruoho

hänen kuistillaan käyneestä henkilöstä ja alueella pyörineestä Volvosta. Hän kertoi myös, että paikkakunnalla oltiin sitä mieltä, että asialla oli palkkamurhaaja. Antti Ruoto kuulusteltiin uudelleen syksyllä 2011 ja hän tarkistaa aikaisemman todistuksensa, että Auerin talossa valot olivat päällä 00.30 siten, että ne olivat päällä 01.00. Myöskin Antti Ruohon todistuksessa ilmenee, että ylenen mielipide on kääntynyt Annelin syyllisyyden puolelle. Hovioikeudessa tiedettiin Ruohon väitteet, mutta Anneli vapautettiin.

Uusi todistelu on myös, että poliisi on antanut kymmen miehen kiivetä rikotusta ovesta. Yhdeksältä tämä onnistui vaikka käräjäoikeudessa ei kukaan onnistunut menemään oikeussaliin tuodusta ovesta.

Oikeudelliset seuraamukset

Tarkoitukseni on selvittää mitä Ulvilassa todella tapahtui murhayönä. Oikeastaan aivan toinen asia on se mitä tuomioistuimet päättävät. Syyttäjän KKO:lle toimittama uusi aineisto aloittaa uuden oikeudenkäynnin, jossa on kaksi syyllistä; vanhin tytär ja Anneli Auer. Syytös perustuu salattuun aineistoon. Syynä salaamiseen pidetään keskeisten todistajien ikää. Näiden samojen lasten todistus 2009-09-16 vahvistaa ne tapahtumat, jotka selviävät hätäpuhelusta, Annelin kertomuksesta ja tyttären todistuksesta, jotka johtivat vapauttavaan päätökseen hovissa.

Uudesta lasten todistuksesta seuraa, että poliisi on tutkinut millä laiteella Jukka Lahden kuolinhuudot on nauhoitettu ja kuinka nauhuri on käynnistetty hätäpuhelun aikana. Nauhuri olisi pitänyt löytyä murhapaikalta v 2006. Tämä ei tietenkään onnistu. Myöskään muuten todistus, jonka mukaan tytär on nauhoittanut huudot ja hoidellut nauhuria hätäpuhelun aikana, ei sovi siihen tapahtumasarjaan joka on tiedossa.

Aivan uusi oikeudenkäynti voi alkaa juhannuksena kun tytär täyttää 15 vuotta ja häntä voidaan siis syyttää rikoksesta. Nyt syyttäjä kutsuu häntä kuitenkin jo syylliseksi siinä kuin Anneliakin. KKO on kuitenkin päättänyt pitää salaisena mistä tytärtä syytetään ja mitä hän on puolustuksekseen sanonut.

Uudesta aineistosta ilmenee, että tytärtä kuulusteltiin jo elokuussa 2011 ennen kuin valitusanomus oli jätetty KKO:lle. Anomukseen ei kuitenkaan liitetty tyttären videoita 20011-08-11 ja 08- 24. Pienten lasten videot oli tehty 2011-08-15-18 ja ne jätettiin valitusanomuksen yhteydessä KKO:lle.

Syyttäjän uusi lavastus Ulvilassa

Syyttäjä on valitusanomuksessaan KKO:lle laatinut uuden lavastuksen Ulvilan murhassa. Sen koossapitävänä tekijänä on Anneli Auerin syyllisyys murhaan. Lavastuksen todistaminen perustuu Auerin pienten lasten puheisiin, viiden vuoden takaisista tapahtumista. Tärkeintä on, että murhaa ei muka suoritettu hätäpuhelun aikana. Jukka Auerin äänet oli nauhoitettu aikaisemmin ja nauha soitettiin hätäpuhelun alussa. Tämän todistaa Annelin poika. Sitten Anneli iski miehensä kuoliaaksi esineellä, jonka hän kätki pakastimeen. Esineen hän haki pois myöhemmin. Sama poika muistaa vasta nyt kuulleensa pakastimen sulkemisen.

Verta ei tullut Annelin päälle kun häntä suojasi joko ruskeat pyyhkeet tai sitten laudasta kyhätty kilpi. Tämäkin tieto perustuu pienten lasten todistuksin.

Kaikki nämä todistukset pitäisi löytyä kuudesta lasten videoista, jotka on jätetty KKO:lle, mutta niitä ei saa katsoa. KKO on päättänyt salata ne kunnes uusi oikeusistunto tulee, joka päättää todisteiden julkisuudesta. Se tuleeko vielä uusi oikeudenkäynti riippuu kuitenkin juuri näistä videoista. 

Syyttäjän lavastus poikkeaa käräjäoikeuden tuomiosta, joka sekin esitti lavastuksen, jolla Annelin tuomittiin syylliseksi. Käräjäoikeuden mukaan Anneli soitti hätäpuhelun tyttärensä harhauttamiseksi, hän aloitti puhelun, mutta ojensi sitten puhelimen tyttärelleen, jotta tämä ei näkisi kun Anneli kävi surmaamassa miehensä. Surman jälkeen hän palasi puhelimeen. Tämän jälkeen tytär näki murhaajan poistuvan, mutta tähän ei käräjäoikeus usko.

Syyttäjä perustaa lavastuksensa tapahtumiin asunnossa, joita tytär ei voinut olla näkemättä. Jos syyttäjän väittämät asiat olisivat tapahtuneet olisi tytär tietenkin nähnyt ne, mutta kertoo nähneensä vain murhaajan lähtevän asunnosta, johon hovioikeus perustaa vapauttavan tuomionsa.

Oikeuden todistelussa esiintyy video, jossa äiti 2009-10-06 yrittää vakuuttaa tyttärelleen, että tämän lausumilla ei ole mitään vaikutusta siihen, että hänet tuomitaan murhasta. Anneli sanoo: minä jään tänne joka tapauksessa! Mutta tyttöhän on todistaja Annelin syyttömyyden puolesta. Miksi äiti tällaisia höpisee, ei tytär ole sanonut mitään Annelia vastaan.

Keskustelun syynä on poliisin vakuutus, jolla Anneli saatiin ”tunnustamaan”. Tämä keskustelu on syntynyt kun Anneli yritti selittää tyttärelleen, että he molemmat muistivat väärin murhayön tapahtumat. Ulkopuolista murhaajaa ei ollut, oli poliisi vakuuttanut Annelille. Tytär ei keskustelun aikana tiedä, että poliisi oli sanonut Annelille, että tytär olisi muka perunut puheensa ulkopuolisesta surmaajasta. Tätä kuviteltua sanomista Anneli tarkoittaa kun hän puhuu, että tyttären puheet eivät ole aiheuttaneet hänen joutumistaan vankilaan.

Jos syyttäjän lavastukseen uskotaan pitäisi tässä videossa esiintyä kaksi samanmielistä, jotka molemmat ”tietävät”, että Anneli on murhannut miehensä. Ilmeisesti tytär ei ollenkaan ymmärrä mistä on kysymys. Ei hän ole missään vaiheissa perunut sitä, että hän näki murhaajan. Annelille oli tällaista uskoteltu. Tyttö itkee kun hän saa tietää, että äiti uskoo, että hän joka tapauksessa joutuu jäämään vankilaan. Annelin sanoma ei mene lainkaan perille.

Kun syyttäjän lavastus ei toimi tässä videossa, hän onkin leimannut sen salaiseksi, mutta KKO:n arkistossa saa sen katsoa. Se on järkyttävä näyte siitä murhenäytelmästä jonka poliisi sai aikaan kun Annelille syyskuussa 2009 vakuutettiin, että tutkimukset osoittivat että asunnossa ei ollut ketään ulkopuolista.

Syyttäjä levittää väärää tietoa

Syytäjä Jorma Valkama jatkaa Anneli Auerin syyllisyyteen viittaavien vihjeiden tuomista julkisuuteen. Nyt hän on julkistamassa tietoa, jolla ei ole todistusarvoa. Valitusanomus perustui pienten lasten videoihin, joissa ei ole esitutkintalain §39a vaatimia syytetyn kysymyksiä. Ne ovat siis todisteeksi kelpaamattomia, eikä niitä voida edes uusia (kts EIT:n päätös 2010-09-28)


Iltalehti 2012-03-14 kertoo, että yli kymmentä uutta henkilöä on kuultu.

Valkama puhutellut Auerien tuttavia, joka olisi pitänyt tehdä vuosina 2006--2009 kun etsittiin Jukka Lahden murhaajaa. Ne olisivat ehkä johtaneet murhaajan jäljille. Mutta nyt Anneli Auerin syyttäminen lapsiin ja eläimiin kohdistuneista rikoksista on muuttanut mielipiteet Annelia vastaan. Kaikilla nyt kuultavilla henkilöillä on käsitys siitä onko Anneli murhannut miehensä. Heidän lausuntonsa on nyt nähtävä tätä taustaa vastaan.

Mistä tiedän, että mielipiteet ovat kääntyneet hovioikeuden antamaa tuomiota vastaan? Vapauttava tuomio hovissa ei suinkaan ollut yllätys kun luetaan käräjäoikeuden eriävän tuomarin, Mikael Illmanin selvitys (23 sivua).

Yleisen mielipiteen muutoksen voi lukea <murha.info> keskustelupalstalta, jossa on yli 10.000 mielipidettä. Ne ovat nyt niin jyrkästi hovioikeuden tuomiota vastaan, että minut ajettiin sieltä ulos kun puolustin hovin vapauttavaan tuomiota. <Info.Murha.fi> on myös ketjussa <Syyttäjän valituslupahak. KKO:lle ja uudet todisteet >Kirjoittaja Valhalla Maaliskuu 03, 2012 - paljastanut kaikkien todistuksen antaneiden lasten nimet ja vielä samana päivänä taksikuskin nimen.

Viralliset dokumentin antavat aineiston Auerin perheen sisäisten suhteiden selvitykseen sen verran kun tätä tarvitaan hovioikeuden päätöksen tueksi. Avainhenkilö on Annelin vanhin tytär. Hänen ensimmäinen haastattelunsa heti murhan jälkeen kirjasi vain ne tapahtumat, jotka olivat jäänet 9-vuotiaan tytön mieleen kauheasta yöstä. Niistä selviää, että talossa oli ulkopuolinen henkilö.

Tyttöä puhutteli ammattipsykologi myöhemmin ja saatiin tietää, että hänen ja pienten lasten välillä oli ristiriita. Tyttö meni aikaisin nukkumaan jotta äiti voisi keskittyä riehuviin pikkulapsiin. Juuri nämä ”riehujat” ovat nyt antaneet uuden todistuksen murhayöstä. Se kääntyy myös vanhinta tyttöä vastaan kun väitetään, että Jukan ääni nauhoitettiin aikaisemmin ja soitettiin hätäpuhelun aikana. Tästä on tyttären täytynyt olla tietoinen.

Näin toimii Auerin perheen sisäinen ristiriita. Se oli äidin ja vanhemman tyttären rintama pieniä lapsia vastaan. Jukka Lahden ristiriidoista perheensä sisällä ei ole todistajien antamaa tietoa. 

Toinen kohta, johon Valkama on antanut väärän värin on äidin ja tyttären keskustelu 2009-10-06. Tätä kuvaa käräjäoikeuden tuomari Mikael Illman seuraavasti:

Videotaltioidusta kertomuksesta ilmenee se, että Auer perustaa tunnustuksensa poliisilta saamiinsa tietoihin eikä omiin muistikuviin. Auerin motiivi tyttären kanssa käymäänsä keskusteluun on ollut huoli tyttären hyvinvoinnista. Auer on halunnut vakuuttaa tyttärelle, ettei äidin vangitseminen ole johtunut

tyttärestä tai tämän poliisille antamista tiedoista.

Valkamalle tämä keskustelu on

Anneli Auerin tyttärelleen ja kaikille videonkatsojille antama tunnustus Jukka Lahden surmaamisesta.

Siis taas kerran ollaan siinä tilanteessa, että syyttäjä levittää väärää tietoa tutkimuksen kehityksestä. Yleistä mielipidettä lietsotaan Anneli Aueria vastan, mikä on hyvin vahingollista siinä jutussa, joka on häntä vastan nostettu ja joka perustuu täydelliseen salailuun. Salailua Valkama yrittää myös anomuksessaan KKO:lle. Hän viittaa yllä mainittuihin videoihin, mutta yrittää saada ne salaisiksi, vaikka ne sisältyvät jo päättyneeseen avoimeen oikeudenkäyntiin.


Syyttäjä ei itse pysy piirtämänsä kuvan mukana. Jos äiti ja tytär olisivat yhdessä nauhoittaneet ja lavastaneet murhan eivät he voisi puhua niin kuin keskustelussa 2009.10.06. Siinä eivät suinkaan puhu salaliittolaiset vaan äiti, joka uskoo poliisin sanomaan. Syyttäjä ei piittaa siitäkään että käräjäoikeus katsoi, että Anneli oli harhauttanut tytärtään hätäpuhelun avulla.