Kaksi konspiraatiota contra todelliset tapahtumat Ulvilassa

Ulvilan surmaa koskevassa asiassa on uutta tietoa saatu viimeksi hutikuun lopussa kun korkein oikeus julkisti osan syyttäjän uudesta todistusaineistosta. Siitä ilmenee, että jo elokuussa 2011 kun syyttäjät hakivat valitusoikeutta oli käytettävissä Amanda kaksi kuulustelua, jotka torjuivat Allun väitteet, että Amanda ja Anneli yhdessä murhasivat isän, nauhoittivat hänen kuolinhuutonsa ja lavastivat murhan tapahtuneeksi hätäpuhelun aikana – ulkopuolisen kädestä.

KKO:n julkistamasta 400 sivun mittaisesta aineistosta selvisi, että Amandaa oli kuulusteltu 2011-08-11 ja 24. KKO:n sallivan kahdeksan kuukauden tutkimusajan kuluessa Amandaa kuulusteltiin edelleen, mutta näiden kuulustelujen ja niistä annetut asiantuntijalausuntojen tapahtuminenkin on salattu. Se, että muita henkilöitä on kuulusteltu ilmenee syyttäjän sisällysluettelosta. Annelin kuulustelujen sisältöäkin on hieman julkistettu. Näin selviää, mitkä ovat Allun keskeiset väitteet.

Keskustelu sosiaalisessa mediassa perustuu pääasiassa lehtien jakamiin tietoihin, jotka ovat olivat niukkoja jo syyskuusta 2011 lähtien. Talven ja kevään aikana onkin muodostunut kaksi vastakkaista konspiraatiota. Keskustelupalsta Murha.info:ssa kehittelevät nimimerkit skenaarioita. Niillä on on kuitenkin yksi yhteinen piirre, Anneli Auerin kaikkinainen pahuus ja syyllisyys miehensä murhaan. Nyt, kuusi vuotta murhan jälkeen, poliisin katsotaan epäonnistuneen Annelin syyllisen osoittavan aineiston hankkimisessa murhapaikalla. Tämä konspiraatio hyväksyy täysin syyttäjän uudet väitteet, lukuun ottamatta saatanan palvontaa, josta vaietaan.

Myöskin vastakkaisen konspraation perustana ovat väitteet poliisin virheistä. Anneli Auer on väittänyt, että poliisi vainoaa häntä. "Vihamieliset todistajat" on Nina Berg'in uusimman blogikirjoituksen otsikko. Tämän konspiraation ytimenä on poliisin virheellinen toiminta aina murhasta tähän päivään saakka.

Asiakirjat osoittavat, että Auer ei ole murhannut miestään.

Oikeuskäsittelyn suuri heikkous on siinä, että ei syyttäjä eikä puolustus ole pyrkinyt muodostamaan yhtenäistä kuvaa siitä, mitä murhapaikalla tapahtui. Siihen hätäpuhelu antaa hyvän perustan. Kuvaa täydentää Auerin oma kertomus sairaalassa päivä murhan jälkeen. Näiden tietolähteiden perusteella on laadittu animaation

http://www.youtube.com/watch?v=vszBlnZeCYY

Laatija: alpoholisti , 13.08.2010

Se osoittaa missä järjestyksessä tapahtuvat menivät hätäpuhelun aikana. Näin täsmentyy puolustuksen ainoan todistajan, Amandan lausunto. Asiakirjoissa on väitetty hänen menneen katsomaan kuollutta isäänsä kun murhaaja oli vielä paikalla. Näin ei tietenkään ollut. Amanda seisoi olohuoneen etuosassa kun hän näki ikkunasta ulos hyppäävän murhaajan selän. Puoli minuuttia myöhemmin hän meni paikalle ja kirkaisi kun hän näki isänsä kuolleena ja verisenä.

Murha.infossa kirjoittavat nimimerkit Turu-murre ja Tara ovat tehneet oheisen kuvan, jonka he kuitenin sijoittavat johonkin muuhun tilanteeseen kuin hetkeen 02.40. Kuvassa Anneli on nurkan takana niin, että murhaaja ei häntä näkisi ja Amanda on juuri ottanut askeleen olohuoneeseen ja Taran piirtämän viivan mukaisesti hän näkee ikkunan josta murhaaja poistuu. Ehkä olisi syytä siirtää tapahtumaa kaksi sekunttia myöhemmäksi.

Toinen tekninen virhe on, että todistelua ei ole perustettu videoihin ja hätäpuheluun vaan niiden litterointeihin. Se joka haluaa tutkia Ulvilan surmaa joutuu katsomaan kaikki videot ja kuuntelemaan hätäpuhelun moneen kertaan. Tämä voi tapahtua vain KKO:n arkistossa, missä kaikki hovioikeudessa esitetyt videot ja hätäpuhelu ovat käytettävissä.

Miksi Ulvilan surman tutkimus meni hakoteille?

Murhaaja etsittiin aina syksyyn 2009 saakka, jolloin alkoi uusi vaihe. Aueria oli tarkkailtu hyvinkin läheltä, mutta nyt kuulusteltiin häntä poliisin käsityksen perusteella, että murhapaikalla ei ollut ketään ulkopuolista. Tämä sai Auerin tunnustamaan tapon, joka kuitenkaan ei ollut mahdollinen niissä puitteissa, jotka aikaisempi tutkimus oli vahvistanut. Hätäpuhelun aikana tapahtuva tappo ei ollut mahdollinen vaan kysymyksessä olisi lavastettu murha. Kuulustelijoiden tehtävä olisi tässä vaiheessa ollut kovistella Annelia tapon yksityiskohdista. Mutta näin ei menetelty vaan kerta toisensa jälkeen videoitiin Annelin väärä ”tunnustus”. Tutkimus ajautui umpikujaan.

Annelin ja Amanda videoitu kohtaaminen sai Annelin perumaan tunnustuksensa. Näin tutkijoiden ja Auerin yhteistyö muuttui jyrkäksi vastakkain asetteluksi. Molemmat osapuolet tekivät ratkaisevia virheitä. Auer tunnisti tapon, joka ei ollut mahdollinen ja poliisi jätti tutkimatta oliko Auerin tunnustama, pikaistuksissa ja itsepuolustuksena tehty tappo, ylipäätään mahdollinen.

Nettipalstalla <Murha.infon> minimerkki ”Turu-murre” esitti ainoa tunnetun ehdotuksen siitä kuinka poliisin olisi pitänyt tutkia todenperäisyyttä Annelin tunnuksen todenperäisyyttä.

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=19&t=8934&p=311312&hilit=+turumurre+#p311312

Molempien osapuolten virheet kumuloituvat lasten tilanteessa. Kun äiti vangittiin sijoitettiin lapset eri paikkoihin. Amanda oli jossain laitoshoidossa, mutta nuoremmat kolme - lasta 4,6 ja 9 vuotiaat - annettiin Ari ja Minna Auerin hoitoon. Heidän ongelmansa oli jotenkin selvittää kuinka isä on kuollut ja miksi äiti on vankilassa. Sijais-vanhemmat puolustivat Anneli Aueria oikeudenkäynnissä, mitä ei lasten tarvinnut lainkaan tietää. Allu kehitti omaa lavastustaan ja se sai merkityksen kun äiti vapautettiin syyttömänä kesällä 2011. Kahden vuoden kuluessa oli pojan käsitys äidistä murhaajana jo vakiintunut. Arin ja Minna hoidossa olevat lapset pelkäsivät, että nyt äiti tulee ja jatkaa tappamistaan.

Vaikka Auerin poika todistikin äitiään vastaan ei se riittänyt äidin vangitsemiseen. Siihen tarvittiin toinen rikos. Näin syntyi todistus raiskauksista, joka  on otettu esiin niin monessa särkyneissä perheessä. Raiskaukseen tarvitaan mies ja siihen rooliin poika valitsi Jens Kukan, joka oli mukana Anneli Auer perheessä aikana 2007.11.01–2008.07.31. Tällä perusteella Auer vangittiin ja tehtiin siis vaarattomaksi pojan silmissä.

Tietojen salailu estää tutkimisen

Syytökset saatanan palvonnasta ja lasten sekasuaalisesta hyväksikäytöstä ovat sivuraide Ulvilan surman selvittämisessä. Käräjäoikeus torjui saatanan palvonnan, joka on syyttäjän uusi motiivi Ulvilan surmassa. Anneli oli muka surmannut miehensä osana rituaalia, jossa käytettiin uhrin verta ja tuhkaa.

Raiskaussyytöksiä voidaan avata tarkastelemalla minkälaisia korvauksia Annelin pitäisi tuomion mukaan maksaa lapsilleen. Molempien tuomittujen kokonaiskorvaus on 160.000 euroa.

Taulukossa on se minkä Anneli on tuomittu maksamaan yksinään tekemistään rikoksista. Lasten henkilöllisyys voidaan päätellä siitä kuka on asianajana. Lasten ikä, silloin kun Ulvilan surma tapahtui.

Lapsi  Asianajaja Korvaus  Rikos

A. tyttö  9v.  Kivikoski 300 seksi

B. poika 7v. Haavisto 800 pahoinpitely

B. poika 7v. Haavisto 500 uhkailu

C. tyttö  4v.  Haavisto 500 seksi
C. tyttö 4v. Haavisto 500 pahoinpitely

Yhteensä Anneli on tuomittu maksamaan 2.600 euroa, joka on siis 1.6% korvausten koko määrästä. Vastaava prosentti 17 vuoden vankeusrangaistuksesta on runsaat kolme kuukautta. Annelin pitäisi siis päästä puolustautumaan kolmea syytöstä vastaan, miehensä murhasta, lastensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä ja hautarauhan rikkomisesta, johon hän syyllistyi kun uhrin verta ja tuhkaa käytettiin rituaaleissa.

Valitusaika korkeimpaan oikeuteen vapaaksi pääsystä päättyy 2012.09.17. Jens Kukka on jo jättänyt anomuksensa, mutta Annelin pitää tehdä anomuksensa aivan toiselta pohjalta kuin mitä hän esitti hovioikeudessa. Tärkeintä on se, että hän yksinään on tuomittu vähäisistä rikoksista.