Syyttäjä Ulvilan surmasta 2012.04.24

Uudet tiedot Ulvilan surmasta.

Ulvilan surmaa on jo yli viiden vuoden ajan käsitelty Suomen mediassa päivittäin. Valitettavasti ulkomainen kiinnostus on päättynyt. Viimeinen tieto Ruotsista on keväältä 2010 ”Vaimo löi kuoliaaksi miehensä lasten nukkuessa”

http://www.expressen.se/nyheter/slog-ihjal-maken-nar-barnen-lag-och-sov/

Suomessa on asiaa käsitelty kolmen kolmen kannanoton pohjalta, käräjäoikeuden kahden tuomarin langettava päätös, käräjäoikeuden vapauttavan tuomarin päätös, hovioikeuden vapauttava päätös. Sen sijaan alkuperäistä aineistoa kokonaisuutena ei ole kukaan ulkopuolinen tutkinut. Aloitin tämän työ joulukuussa 2011 kun Anneli Auerille annettiin puhekielto, joka kumottiin 2012-04-03. Häntä saa siis vapaasti haastatella ja hänellä on oikeus kertoa kaiken minkä tietää Ulvilan surmasta. Auer on myös käyttänyt hyväkseen oikeuttaan kuulla hänen kolmen nuorimman lapsensa videoituja lausuntoja elokuussa 2011. Tietoa on siis vaikka millä mitalla.

Minulle annettiin KKO:n arkistossa, missä kaikki Ulvilan surman asiakirjat juuri nyt sälytetään, katsottavaksi kaikki videot. Niistä tehdyt litteroinnit ovat harhauttavia keskeisissä kohdissa, joten videoiden katsominen on välttämätöntä. Sen voi tehdä vain paikan päällä. Kopioita saa vain videoista, joilla ei ole todistusvoimaa, kuten siitä kun Anneli lukee paperista poliisin kirjoittaman ”tunnustuksensa”

Tuloksena videoiden katsomisesta on, että Anneli Auer ei ole murhannut miestään. Tähän en kaipaa mitään lisäaineistoa. Mutta syyttäjä Jorma Valkama jätti KKO:lle 2012-04-24 suuren määrän uutta aineistoa. Anoin KKO:ta oikeutta tutustua tähän aineiston tutkijan ominaisuudessa ja siihen kuuluvin vaikenemisvelvoittein. Arvelin, että materiaalin salaamisesta tehtävään päätökseen KKO tarvitsee kuukausia.

Toisin kävi. KKO julisti ratkaisevan osan aineistosta salassa pidettäväksi. Se vähä mikä julkaistiin antaa aivan väärän kuvan uudesta aineistosta. Julkaistiin väitteet Anneli Auerin uskonnollisesta/ mielenvikaisesta taustasta, jota ilmentää käsite ”Saatananpalvoja”. Tällaisten tietojen levittäminen on rikoslain vastaista, se rikkoo yksityisyyden suojaa ja on parjaamista, kun se ei ole totta.

Ulvilan surman tutkimisen kannalta uusi aineisto ei ollut tarpeellista, mutta sieltä löytyy kuitenkin muutama uusi tieto:

Sairaanhoitaja Päivi Vetteenranta todistaa, että ”…kun ensi kerran näin lööpit, että hänet oli pidätetty miehensä murhasta, en ollenkaan hämmästynyt…” Juuri näin ihmiset reagoivat jälkeenpäin. He uskovat virkavallan oikeudenmukaisuuteen ja alkavat muistella, että Anneli olikin varmaan syyllinen kun… Tällaisia jälkeenpäin tehtyjä todistajalausuntoja on lukuisia syyttäjän uudessa aineistossa. Päivi on mielenkiintoinen, hän huolehti Annelista kl 03.00–07.00 sairaalassa. Silloin ”…sympatiat olivat hänen puolellaan…” Nyt Päivi vasta huomaa, että hänen olisi tietenkin pitänyt kertoa asia poliisille heti. Kyseessä on reaktio väärään vangitsemiseen, ei todistus siitä, mitä tapahtui Ulvilassa 2006.

Uudessa aineistossa on kaksi todistajalausuntoa, jotka yksiselitteisesti kertovat mitä tapahtui murhayönä.

- Marko Mattila oli sairaanhoitajana ambulanssissa, joka tuli Annelin kotiin. Hänen mukaansa Anneli sisällä ollessaan vaikutti sekavalta ja touhusi koko ajan. Autossa hän oli itkuinen ja kyseli lastensa perään.

- Sairaanhoitaja Maarit Merivaara otti vastaan Annelin sairaalassa ja avusti putken panemisessa hänen rintaansa. Se oli hyvin vaikeaa kun Annelin iho oli kova niin kuin se voi olla shokissa. Maarit arveli, että Anneli oli mahdollisesti shokissa, ja hän oli koko ajan hyvin vaisu. Maarit sai tietää sosiaalihoitajalta, että lapset olivat viranomaisten hoidossa ilmoitti tiedon Annelille ja kirjasi sen.

Oikeudenkäynnissä kuultiin todistajana terapeutti Pirkko Lahti, joka piti Annelin rauhallisuutta osoituksena siitä, että hän oli syyllinen miehensä murhaan. Uudet tiedot antavat toisenlaisen kuvan Annelista. Niitä antavat henkilöt, jotka olivat Anelin kanssa tekemisissä murhan jälkeen. Anneli oli hyvin järkyttynyt, mutta rauhoittui kun sai tietää, että lapset olivat hoidossa. Se, että hänellä on todella rautaiset hermot on nähty kun häntä on tosissaan alettu rieputela.

Poliisin tutkija Tuija Niemi on ollut ainoa henkilö, jonka on eritellyt hätäpuhelun taustalla kuuluvaa tietoa. Hänen antamansa tiedot ovat aina johtaneet samaan johtopäätökset, Anneli murhasi miehensä. Nyt on annettu puheenvuoro teknikolle Pertti Virtanen, joka todistaa että nauhoituslaitte ei soveltunut taustaäänien erittelyyn.

”Näitä tallenteita pyydetään yleensä siitä syystä, että pystytään selvittämän mitä puhelimessa on kerrottu. Tarkempaan analysointiin tämä hätäkeskustallenne on erittäin huono koska siinä taajuusvaste on erittäin heikko.”(Taajuusvaste kuvaa, kuinka järjestelmän antama vaste riippuu siihen syötetyn herätesignaalin taajuudesta.). Se joka todella kuuntelee arkistossa hätäpuhelun nauhoituksen ei voi tulla muuhun tulokseen, että se kertoo Annelin ja hänen tyttärensä suuresta hädästä, kun murhaaja puukottaa ja lopuksi surmaa kirvellä isän.

Keväällä 2007 kun murhaajan etsintä oli vielä käynnissä todisti naapuri Antti Ruoho

hänen kuistillaan käyneestä henkilöstä ja alueella pyörineestä Volvosta. Hän kertoi myös, että paikkakunnalla oltiin sitä mieltä, että asialla oli palkkamurhaaja. Antti Ruoto kuulusteltiin uudelleen syksyllä 2011 ja hän tarkistaa aikaisemman todistuksensa, että Auerin talossa valot olivat päällä 00.30 siten, että ne olivat päällä 01.00. Myöskin Antti Ruohon todistuksessa ilmenee, että ylenen mielipide on kääntynyt Annelin syyllisyyden puolelle. Hovioikeudessa tiedettiin Ruohon väitteet, mutta Anneli vapautettiin.

Uusi todistelu on myös, että poliisi on antanut kymmen miehen kiivetä rikotusta ovesta. Yhdeksältä tämä onnistui vaikka käräjäoikeudessa ei kukaan onnistunut menemään oikeussaliin tuodusta ovesta.

Oikeudelliset seuraamukset

Tarkoitukseni on selvittää mitä Ulvilassa todella tapahtui murhayönä. Oikeastaan aivan toinen asia on se mitä tuomioistuimet päättävät. Syyttäjän KKO:lle toimittama uusi aineisto aloittaa uuden oikeudenkäynnin, jossa on kaksi syyllistä; vanhin tytär ja Anneli Auer. Syytös perustuu salattuun aineistoon. Syynä salaamiseen pidetään keskeisten todistajien ikää. Näiden samojen lasten todistus 2009-09-16 vahvistaa ne tapahtumat, jotka selviävät hätäpuhelusta, Annelin kertomuksesta ja tyttären todistuksesta, jotka johtivat vapauttavaan päätökseen hovissa.

Uudesta lasten todistuksesta seuraa, että poliisi on tutkinut millä laiteella Jukka Lahden kuolinhuudot on nauhoitettu ja kuinka nauhuri on käynnistetty hätäpuhelun aikana. Nauhuri olisi pitänyt löytyä murhapaikalta v 2006. Tämä ei tietenkään onnistu. Myöskään muuten todistus, jonka mukaan tytär on nauhoittanut huudot ja hoidellut nauhuria hätäpuhelun aikana, ei sovi siihen tapahtumasarjaan joka on tiedossa.

Aivan uusi oikeudenkäynti voi alkaa juhannuksena kun tytär täyttää 15 vuotta ja häntä voidaan siis syyttää rikoksesta. Nyt syyttäjä kutsuu häntä kuitenkin jo syylliseksi siinä kuin Anneliakin. KKO on kuitenkin päättänyt pitää salaisena mistä tytärtä syytetään ja mitä hän on puolustuksekseen sanonut.

Uudesta aineistosta ilmenee, että tytärtä kuulusteltiin jo elokuussa 2011 ennen kuin valitusanomus oli jätetty KKO:lle. Anomukseen ei kuitenkaan liitetty tyttären videoita 20011-08-11 ja 08- 24. Pienten lasten videot oli tehty 2011-08-15-18 ja ne jätettiin valitusanomuksen yhteydessä KKO:lle.