Ruotsissa on lainsäädäntöä psykiatrisesta pakkohoidosta uudistettu jo neljä vuotta. Keväällä 2013 on hallitus luvannut uuden lain, Suomessa on samoin mielenterveyslain uudistus meneillään.
Sekä Suomessa että Ruotsissa psykiatrinen pakkohoito on ajautunut juriidiseen umpikujaan. Molemmissa maissa pakkohoitoon tuomitseminen on mielivaltaista, jonka EIT katsoo olevan ihmisoikeuksien vastaista. Hallinto-oikeus Kuopiossa on tehnyt asiasta perusteellisen erittelyn samalla kun se hylkää ylilääkärin anomuksen pakkohoidon jatkamisesta eräässä yksityistapauksessa
http://www.oikeus.fi/60881.htm
Muodollisesti pakkohoitopäätökset tehdään oikeudenkäynnin kaavojen mukaan, mutta koko oikeuslaitos tukee yksimielisesti pakkohoitoa. Niinpä käytännöllisesti kaikki joille lääkäri vaatii pakkohoitoa joutuvat pakkohoitoon mielivaltaiseksi ajaksi. Näennäisesti asiasta päätetään hallinto-oikeuden istunnossa, mutta kun puolustusasianajaja ja ulkopuolinen asiantuntija ovat oikeuden valitsemia ei potilas voi koskaan voittaa. ainoa rajoitus on pakkohotopaikkojen kalleus, vuorokausi pakkohoitoa maksaa 300-400 euroa. Houkutelevalta tuntuukin mahdollisuus pakottaa ihmiset ottamaan lääkärin määräämiä lääkkeitä.
http://www.oikeus.fi/60881.htm
Muodollisesti pakkohoitopäätökset tehdään oikeudenkäynnin kaavojen mukaan, mutta koko oikeuslaitos tukee yksimielisesti pakkohoitoa. Niinpä käytännöllisesti kaikki joille lääkäri vaatii pakkohoitoa joutuvat pakkohoitoon mielivaltaiseksi ajaksi. Näennäisesti asiasta päätetään hallinto-oikeuden istunnossa, mutta kun puolustusasianajaja ja ulkopuolinen asiantuntija ovat oikeuden valitsemia ei potilas voi koskaan voittaa. ainoa rajoitus on pakkohotopaikkojen kalleus, vuorokausi pakkohoitoa maksaa 300-400 euroa. Houkutelevalta tuntuukin mahdollisuus pakottaa ihmiset ottamaan lääkärin määräämiä lääkkeitä.
Suomessa laki rajaa tahdosta riippumattoman hoidon ainoastaan sairaalassa tapahtuvaksi. .Ruotsissa aloitettiin pakkohoito laitosten ulkopuolella v 2008. Kahden vuoden aikana 3 000 henkilöä joutui pakkolääkityksen kohteeksi kunnes Korkein hallinto-oikeus totesi, että pakkolääkityksestä annettu laki ei pakota potilasta ottamaan niitä lääkkeitä, jotka lääkäri määrää pakollisiksi. Siis pakkohoitoa laitosten ulkopuolella ei voida tuomita. Tämän päätös tehtiin äänin 3-2, Puheenjohtajana toimi tunnettu sosialidemokraatti ja joustavien menettelyjen puolustaja Sten Heckscher. Hänne johdollaan enemmistö kielsi pakkolääkityksen lain vastaisena. Näin pakkolääkitystä puolustavat tuomarit kirjoittivat
Den öppna psykiatriska tvångsvården är inte förenad med något egentligt tvång. Medicinering kan inte genomdrivas med tvångsåtgärder. Den avsedda vården kan emmellertid vara nödvändig. Ett beslut om öppen psykiatrisk tvångsvård är inte heller en så ingripande åtgärd att ansökningen därför ska avslås. Utredningen i målet visar att medicineringen är nödvändig för att minska risken för att X.X får psykosgenombrott. Enligt vår mening borde hans överklagandet därför ha avslagits.
Tämä oli vähemmistöön jääneiden kahden tuomarin kanta, jota sitten alemmat oikeusasteet alkoivat noudattaa. Korkeamman tuomioistuimen päätös unohdettiin.
Samalla tavalla Suomessa Korkein hallinto-oikeus päätti, että EIT tuomio ei vaikuta Suomesa.
Uudet 3 000 henkilöä on tuomittu pakkolääkitykseen laitosten ulkopuolella vaikka sellaista lakia ei ole olemassakaan, kuten korkaein viranomainen on vahvistanut.
Suomessa on sosiaali ja terveysministeriö tarttunut radikaalisti asiaan ohjeistamalla sairaaloita. Tämä seuraa muodollisesti EIT:n Suomen kohdalla antamaa päätöstä, mutta tulkitsee aivan väärin EIT:n kannan. EIT katsoo, että oikeudessa vankilaan tuomitun henkilön vapauden riisto ei ole ihmisoikeuksien vastaisia, mutta hallinto-oikeuden päätökset samasta asiasta ovat mielivaltaisia. Sen lisäksi STM rajoittaa ohjeensa koskemaan vain pakkohoidon jatkamista, ei sen aloittamista.
http://www.stm.fi/sv/pressmeddelanden/kommuninfo/kommuninfo/-/view/1846600
Kriisi pakkohoidon juridiikassa ilmenee siis Suomessa niin, että ministeriö ohittaa eduskunnan ja tekee muutoksen sairaaloiden käytännössä ja vielä tulkiten virheellisesti EIT:n kantaa. Ruotsissa tuomitaan pakkohoitoon EIT:n kannan vastaisesti ja pakkolääkitykseen oman korkeimman oikeusviranomaisen ennakkopäätöksen vastaisesti.
Samalla tavalla Suomessa Korkein hallinto-oikeus päätti, että EIT tuomio ei vaikuta Suomesa.
Uudet 3 000 henkilöä on tuomittu pakkolääkitykseen laitosten ulkopuolella vaikka sellaista lakia ei ole olemassakaan, kuten korkaein viranomainen on vahvistanut.
Suomessa on sosiaali ja terveysministeriö tarttunut radikaalisti asiaan ohjeistamalla sairaaloita. Tämä seuraa muodollisesti EIT:n Suomen kohdalla antamaa päätöstä, mutta tulkitsee aivan väärin EIT:n kannan. EIT katsoo, että oikeudessa vankilaan tuomitun henkilön vapauden riisto ei ole ihmisoikeuksien vastaisia, mutta hallinto-oikeuden päätökset samasta asiasta ovat mielivaltaisia. Sen lisäksi STM rajoittaa ohjeensa koskemaan vain pakkohoidon jatkamista, ei sen aloittamista.
http://www.stm.fi/sv/pressmeddelanden/kommuninfo/kommuninfo/-/view/1846600
Kriisi pakkohoidon juridiikassa ilmenee siis Suomessa niin, että ministeriö ohittaa eduskunnan ja tekee muutoksen sairaaloiden käytännössä ja vielä tulkiten virheellisesti EIT:n kantaa. Ruotsissa tuomitaan pakkohoitoon EIT:n kannan vastaisesti ja pakkolääkitykseen oman korkeimman oikeusviranomaisen ennakkopäätöksen vastaisesti.