Ongelmia Vaasan hovioikeuden pohdittavaksi

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio sisältää kolme kannanottoa Ulvilan surman tapahtumiin. Se on nähtävänä esityönä Vaasan hovioikeuden tuomiolle, joka tulee mahdollisesti hyvinkin pian. Käräjäoikeus näet sivuutti KKO:n esittämät uudet todistelut ja teki päätöksensä saman todistelun pohjalta josta sama hovioikeus on tehnyt jo päätöksen 2011.

Kiinnostavinta on siis ottaa esiin se mistä syystä hovioikeus voisi nyt tulla toiseen päätökseen, joka ei siis olisi vapauttava. Palaan siihen asiaan myöhemmin. Nyt olen koonnut tähän puheenvuoroni Murha.infossa 12--14/12

Kirjoittaja sisotalo » To Joulu 12, 2013 11:48 am

Ruotsissa ensimmäinenlehti julkistiarvion, joka mukaan Anneli saa vapauttavan tuomionhttps://www.dropbox.com/s/zhot1lchv376u ... _quick.pdf

Kirjoittaja sisotalo » To Joulu 12, 2013 1:52 pm

Hätäisen lukemisen perusteella näyttää sitä, että käräjäoikeudelta pasmat sekosivat kerran. Eriävä tuomari asettuu laamannin ja Anetta Santamaan erilaisten perustelujen kanssa laamannin puolelle, mutta hylkää syytteen.

Lasten kertomukset, Amandan vääriä todistuksia lukuunottamatta, jäivät vaille merkitystä. Amandan oikeat todistukset siitä, että hän oli nähnyt murhaajan jäävät huomiotta

Kirjoittaja sisotalo » Pe Joulu 13, 2013 6:17 pm

Kyllä Amandan puhumisesta puhelimeen ja muusta siihen liittyvästä on runsaasti Porin tuomiossa. Ensimmäisen kerran se nousee esiin, kun Junnila ja Santamaa väittävät, että Amanda näki kuolleen isänsä jo ennen Hätäpuhelua.
Kts vaikka tähänhttps://www.dropbox.com/s/cp2t3byskxtph ... teksti.pdf

Kirjoittaja sisotalo » Pe Joulu 13, 2013 7:24 pm

Laiskuutta on monenlaista. Usein sen tavoitteena on Annelille epäedullisen tiedon etsiminen. Junttila, joka nyt yksin seisoo langettavan tuomion muotoilun takana kuittaa Hätäpuhelun muutamalla rivillä

Hätäkeskustallenteelta ei kuulu kamppailun ääniä. Tallenteelta ei kuulu ääniä,
jotka viittaisivat huoneen lattialla olleiden lasinsirpaleiden päällä kävelemiseen.
Tallenteelta ei kuulu sellaisia ääniä, joita aiheutuisi Auerin kuvaaman
suurikokoisen mieshenkilön poistumisesta huoneen rikotun ikkunan kautta.
Tallenteelta ei kuulu kenenkään ulkopuolisen henkilön ääntä. Tallenteelta kuuluu
ainoastaan Lahden valitusääniä sekä se, että hän kutsuu "Annua" sekä Anneli
Auerin ääntä. Tallenteella kuuluu lisäksi nuoren tytön äänellä puhetta sekä
kimeä kirkaisu.
Hätäkeskustallenteelta ilmenee, että aikavälillä 02:45:04 - 02.46:03 Auer on
poissa puhelimen luota. Tuon aikavälin aluksi Auer ilmoittaa puhelimeen tulleelle
Amanda Lahdelle "mä meen kattoon tonne". Tallenteelta kuuluu Lahden
valituksen ohella naisen kovalla äänellä huutama sana, josta erottuvat äänteet
(u)-o-l-e! Ennen ja jälkeen kyseisen sanan kuuluu kopsahdus. Tämän jälkeen
kuuluu enää yksi uhrin valitus, sen jälkeen uhrin ääntä ei enää kuulu.
Hätäkeskustallenteelta kuuluva ei tue Auerin kertomusta tapahtumista, joskaan
ei sellaisenaan myöskään sulje pois ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta.

Kirjoittaja sisotalo » Pe Joulu 13, 2013 7:41 pm

Tämä on aivan ratkaiseva kohta uudessa tuomiossa. Anette Santamaa sanoo, ilmeisesti Finnilää lainaten, että juuri tämän kuulustelun litteroinnissa on virheitä, esimerkiksi

8.08 Koskinen Joo. Näiks sää, et olisko äiti juossu karkuun sieltä? Makuuhuoneesta?
8.16 Amanda En. Tota, jotain äiti juoksi sielt makuuhuoneest taas kattoon, et koska ne, koska poliisit tulee. Mut ne ei ehtineet ajoissa. (itkee).

Videolta näkee, että Amanda nyökkää ja sanoo Joo.

Mäkinen nostaa esiin huudon joka kuuluu 03.14. Hän haluaa, että murhaaja olisi näkynyt juuri tässä ja saanut lapsen kirkaisemaan, mutta EI. Amanda puistaa päätään ja sanoo Ei, ei hän siinä kohdassa nähnyt murhaajan poistumista vaan vain tappamisen jäljet. Tämä n tullut Valkamalle tärkeäksi kun hän haluaa kieltää sen, että Amanda näki murhaajan väittämällä, että Amanda olisi nähnyt murhaajan juuri 03.14 jolloin murhaaja oli jo lähtenyt (02.30).

Kirjoittaja sisotalo » Pe Joulu 13, 2013 7:57 pm

Parasta ottaa suora lainaus
Kirjallisena todisteena n:o 63 esitetty lausunto on ilmoitettu laaditun oikeudenkäyntiä varten. Kun lausunnon laatijaa ei ole oikeudessa kuultu, käräjäoikeus jättää todisteen huomiotta. Kirjallisina todisteina n:ot 65, 74 ja 75 esitettyjen asiakirjojen laatijoita ei ole oikeudessa kuultu. Asiakirjat on laadittu
tätä oikeudenkäyntiä varten. Kun asiakirjojen laatijoita ei ole oikeudessa kuultu,
käräjäoikeus jättää asiakirjan todisteena huomiotta.

Tässä tarvitaan siis kaksi asiaa, ei ollut todistajana ja että todistus on laadittu oikeutta varten. Susanna Launeen todistus käsiteltiin koska sitä ei oltu tehty oikeutta varten. Siinä on ratkaiseva kohta, johon Valkama heti iskee. Laune väittää, että Amanda näki murhaajan ajassa 03.15-17, jolloin tämä oli jo jättänyt talon.

Syyttäjän uusi linja on, että Amandaa voidaan käyttää todistajana kaikessa muussa paitsi murhaajan näkemisessä. Hän onkin ykkösenä Valkaman listassa!!

Kirjoittaja sisotalo » Pe Joulu 13, 2013 8:15 pm

Luin tämänkin jutun uudesta tuomiosta.

Näin kirjoittaa Santamaa
On epätodennäköistä, että tekijä olisi poistunut takaterassille ikkunasta, kun
ovi olisi ollut helposti avattavissa. Rikospaikalla kokenut koiraohjaaja Röppänen
on noin kahden tunnin kuluttua ja suotuisissa olosuhteissa käynyt tuntemansa
parhaassa työiässä olleen koiran kanssa jälestämässä tontin sivu- ja takarajat.
Kun koira ei ollut jälkeä löytänyt, ei tekijä ollut voinut poistua tontilta
muutoin kuin kulkemalla takaterassilta etupihalle ja siitä tielle. Yleisen elämänkokemuksen
valossa ei ole kovin todennäköistä, että tekijä olisi taajaan
asutulla asuntoalueella verisenä tekovälineineen lähtenyt pakoon tietä pitkin,
kun hän oli öiseen aikaan tullessaan aiheuttanut kovaa ääntä, kun hänet oli havaittu, apua oli hälytetty ja poliisi oli koska tahansa tulossa.

Näin kirjoittaa eriävä tuomari Ilveskorpi

Todistaja Röppäsen mukaan hän saapui koiran kanssa paikalle noin 1,5 tuntia
ensipartion paikalle saapumisesta. Röppäsen mukaan hän sai lähtötiedot tehtävään
toiselta poliisilta. Näiden tietojen perusteella Röppänen kiersi Auerin talon
rajat. Tähtisentiellä Röppänen ei käynyt koiran kanssa. Koira ei saanut hajua
Auerin tontin rajoilta. Kauempana olevalta puistokaistaleelta koira oli saanut
hajun, mutta haju oli päättynyt asfalttiin.
Röppäsen mukaan olosuhteet järjestämiseen koiran kanssa olivat hyvät. Röppänen
ei havainnut, että talojen väliset pensasaidat olisivat olleet vaurioituneita.
Röppäsen mukaan koirahavainnot poissulkevat sen, että ulkopuolinen kulkija
olisi kulkenut Tähtisentien suuntaisesti.
Todistaja Turusen mukaan tiedossa olevat olosuhteet olivat hyvät koirapartion
Verijäljet toiminnalle. Turusen mukaan koira olisi varmuudella havainnut tuntemattoman
miehen hajun ja kyennyt hajua seuraamaan. Turusen mukaan se, että koira ei
ole hajua löytänyt poissulkee tekijän kulkemisen jäljitetyiltä alueilta.
Röppäsen kertomuksella on näytetty, että koira ei ole saanut hajua Auerin tontin
rajoilta. Toisaalta koira ei ole voinut tehdä hajuhavaintoja Auerin pihalta,
koska poliiseja oli käynyt liian monta pihalla ennen koiran paikalle saapumista.
Koira ei ole tehnytl ainkaan havaintoja Tähtisentieltä, koska asfaltilta koira ei
pysty hakemaan hajua. Tämän vuoksi ulkopuolinen tekijä on voinut poistua
Tähtisentielle.
Mikäli tekijä on ollut ulkopuolinen, on ulkopuolisella tekijällä ollut korkea
kiinnijäämisen riski heti teon jälkeen tai sen aikana. Tämä perustuu siihen, että
asunnossa on ollut useita henkilöitä ja rikos on aiheuttanut runsaasti ääntä.
Naapurit olisivat voineet esimerkiksi hälyttää apua aikaisemmin kuin Auer tai
tulla itse paikalle. Tämän vuoksi en pidä ulkopuolisen tekijän poistumista Tähtisentielle
erityisen epäuskottavana vaihtoehtona.
Koirapartio ei ole poissulkenut ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta

Kirjoittaja sisotalo » Pe Joulu 13, 2013 8:40 pm

ZEM arvelee, että murhaajia oli kolme ja että heillä oli auto käytettävissä. Miltäs tuntuu murhaaja, joka olisi aivan jalkapelillä mennyt Ulvilaan tekemään hyvin vaarallista asiaa. Eikö tämä auto ole todennäköisempi? Punaista Volvoa on myös poliisit etsineet.

Tässä on kysymys siitä, että pitäisi osoittaa että murhaaja ei ollut maila eikä halmeilla. Se on aina ylivoimaista. Sitä pitäisi nyt Valkaman perustella. Loppujen lopuksi tehtävä jääkin Annelille näyttää, että murhaaja oli ja teki työnsä. Se on taas kiellettyä EIT Artikeln 6/2 mukaan. Syyttömyys on koskematon kunnes syyttäjä osoittaa syyllisyyden niin, että ei ole järkevää epäilyä.

Kirjoittaja sisotalo » Pe Joulu 13, 2013 8:48 pm

Kyllä puolustuksen täytyy ottaa opikseen tästä tuomiosta. Susanna Laune tuo aina esiin, että hän on Annelin "kanssarikollisen" sisar eikä siis suinkaan puolueeton Ulvilan surmassa. Hänen työnsä ei suinkaan yllä ZEM analyysin tasolle. ZEM liittää erittelyyn myös pätkät nauhalta ja sitten viitteen todistuksiin.

Ylipäätään tämä tappio kuten viime tuomio hovissa johtuu ensikädessä puolustuksen heikkoudesta. Se ei ole läheskään sillä tasolla, jota Annaanna, ZEM, Turumurre Alpo ja Naakka täällä edustavat. Murha.infon vahvuus on julkisuus. Sen sijaan Auerin puolustuksessa tosin vaaditaan julkisuutta, mutta hoidetaan se hyvin heikosti.

Kirjoittaja sisotalo » Pe Joulu 13, 2013 10:11 pm

Hovioikeuden tulos riippuu nyt puolustuksen otteesta. Valkama on tehnyt minkä osaa ja se veti vesiperän. Jälelle jäi vain Amandan todistuksen kääntäminen mustasta valkoiseksi. Merkillistä, että Amanda ei todistaessaan muistanut mitään murhayön tapahtumista.

Nyt hän on siis vapaana siitä mistä hänen veljensä syyttää ja muisti voi hyvinkin herätä kun Valkama on tehnyt hänestä taistelutoverin. epäselvää on hänen toinen käyntinsä takkahuoneen ovella. Ensimmäisessä kuulustelussa hän teki sen vielä niin pian, että murhaaja ei ollut vielä päässyt ikkunasta sisään. Sitten on Valkama tehnyt siitä todistuksen, että Jukka makaa lattialla ja Anneli on vasta menossa puhelimeen. Ehkä Amanda haluaa korjata asian hovissa? Ja samalla vakuuttaa, että hän näki isänsä huutaessaan eikä siis murhaajaa kuten Susanna Laune väittää.

Kolme vaihtoehtoa antaa laajat mahdollisuudet hovissa.

Kirjoittaja sisotalo » La Joulu 14, 2013 12:06 pm

Mielestäni olen löytänyt Amandan yllättävään muistinmenetykseen selityksen, joka koskee myös sitä, että pienten lasten uudet todistukset hylättiin. Lasten asema tässä on olla asianosainen ja heillä on kaksi asianajajaa. Juha Mannerin panos on ymmärrettävä. Hän pyytää valtiolta 76.000 euroa, mutta saa vain 46.000 kun hänen teettämiään ja maksamiaan tutkimuksia ei tarvittu.

Lasten asianajajille maksetaan kummallekin 37.000 euroa eli siis lähes sama kuin Mannerillekin. Ei heidän tarvitse osallistua oikeudenkäynnin valmisteluun, ei tutkia papereita, eikä olla istunnoissa muuten kuin mielenkiintoista, ei antaa loppulausuntoa. Heille Ulvilan surmasta on tullut todellinen leipäpuu. Juuri lasten kohdalla todistelu pettää ja uusi oikeudenkäynti on välttämätön. Uusi oikeudenkäynti ja taas kovat rahat kerran vuodessa. Ari ja Minna Auer saavat 100.000 vuodessa, niin kauan kun Anneli pidetään vangittuna.

Ulvilan surmasta on tullut liiketoimintaa.

------

Kirjoittaja sisotalo

La Joulu 14, 2013 7:43 pm

Heikosti menee perille Satakunnan käräjäoikeuden satasivuinen päätös. Siinä oli siis kolme selvästi erilaista käsitystä murhayön tapahtumista, joka sinällään merkitsee, että hovioikeus joutuu tutkimaan asiaa ilman, että nämä kolme kannanottoa vaikuttavat asiaan. Sen sijaan Vaasan hovioikeuden vanha päätös saa keskeisen merkityksen. Mikä on muuttunut sitten kolmen vuoden aiakana?
- Amanda, joka kutsuttii todistajaksi on unohtanut kaiken murhayöstä. Tämä on avannut syyttäjälle aiheen siirtää hänet "rikoksesta epäillystä" tähtitodistajakseen aikaisempien videokuulustelujen perusteella. Salaisiksi jäävät Amandan videot sen jälkeen kun hänen veljensä syytti häntä isän murhasta.
- Psykologi Sanna-Kaija Nuotion on vienyt pohjan sitä, minkä perusteella uusi kierros aloitettiin toteamalla, että hänen moneen kertaan haastattelemansa pojan todistuksista i tiedä mikä on totta mikä ei.
- Susanna Laune, Jens Kukan sisar on tullut puolustuksen todistajaksi litteroinnillaan, joka poikkeaa ratkaisevasti siinä, että Amanda muka näkisi isänsä ja murhaajana samalla hetkellä. Tämän Amanda nimenomaan kieltää ensimmäisessä kuulemisessaan 2006-12-01.
Vaasan hovioikeus voi siis jättää uudet todistukset syrjään, saatanan palvonnasta motiivina i ole lainkaan puhetta, vaikka juuri sen perusteella saatiin valituslupa. Samoin poistuvat pienten lasten todistukset S-KN ansiosta.
Hovioikeuden päätös jää riippumaan siitä tuoko puolustus todenmukaisen litteroinnin oikeuteen ja siitä palautuuko Amandan muisti, niin että hän siirtyy takaisin puolustuksen leiriin.

Kirjoittaja sisotalo » La Joulu 14, 2013 7:43 pm

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 12/12/2013. s52/106

Amanda Lahti oli herännyt kovaan ääneen sekä vanhempien "kiljumiseen".
…Kuunneltuaan jonkin aikaa melua, johon oli herännyt, Amanda oli lähtenyt
katsomaan tilannetta. Amanda oli mennyt vanhempien makuuhuoneen oviaukolle.
…Vanhemmat olivat olleet hereillä ja isä oli ollut seisaallaan sängyn vieressä.
Amandan havainnot osoittavat, että siinä vaiheessa, kun vanhempien makuuhuoneen
ikkuna oli ollut rikki, vanhemmat olivat olleet makuuhuoneessa kahdestaan.
…
Tilanteen ollessa tämä Amanda on palannut omaan huoneeseensa. Jonkin ajan
kuluttua Amanda on palannut vanhempiensa makuuhuoneen oviaukolle. Hän
oli nähnyt isänsä makaavan huoneen lattialla vatsallaan ja isästä oli vuotanut
runsaasti verta. Huoneen lattialla oli ollut veitsi. Ketään ulkopuolista henkilöä
ei huoneessa ollut. Amandan äiti oli ollut menossa puhelimeen. Tämän jälkeen
Amanda on taas palannut omaan huoneeseensa.

Oltuaan taas jonkin aikaa omassa huoneessaan, Amanda on palannut uudelleen
vanhempiensa makuuhuoneen oviaukolle. Isä on edelleen maannut verta vuotavana
lattialla vatsallaan samassa paikassa kuin Amandan aikaisemman käynnin
aikaan. Tämän käynnin yhteydessä Amanda oli nähnyt jonkun, huoneesta
terassille johtavan oven ikkuna-aukon kautta poistuvan henkilön selän.…
Kuvaus ei lainkaan vastaa sitä tapahtumien kulkua, joka ilmenee Amandan kuulusteluista eikä niitä tapahtumia, jotka ovat todettavissa Hätäpuhelun nauhoituksesta

Hätäpuhelusta ilmenee, että äiti pyyttä häntä puhelimeen 01.38, että hän puhuu puhelimeen aina 02.40 saakka, jolloin hän luovuttaa sen äidille. Sitten 03.14 hän päästää vihlovan kirkaisun ja lopuksi hän vastaa äidin kysymykseen, Joo se lähti jo.03.41

Amandan käynneistä takkahuoneessa ei ole mitään vahvistusta ennen Hätäpuhelun aloittamista. Jos hän on siellä käynyt kaksi kerta ovat ne tapahtuneet ennen kuin murhaaja oli tunkeutunut taloon. Amanda on siis ollut omassa huoneessaan kaksi minuuttia, murhaajan sisääntulon ja äidin kutsun välisenä aikana.

Ensimmäisessä kuulustelussa täsmentyy se, että Amanda näki kuolleen isänsä yksin takkahuoneessa aikaan 03.14. Mitään muuta ajan täsmennystä ei Amandan monissa kuulusteluissa ole. Ensimmäinen käynti takkahuoneessa tapahtui kun murhaaja ei vielä ollut tukeutunut takkahuoneeseen. Hän siis palasi oman huoneeseensa ja oli siellä kunnes äiti kutsui hänet puhelimeen. Puhelimesta hän vapautui 02.40 ja samaan aikaan murhaaja poistui. Tämä oli siis se ainoa aika, jolloin hän saattoi nähdä murhaajan selän. Äiti oli silloin tulossa takkahuoneesta koska häntä kutsuttiin puhelimeen. Hän oli siis selkä päin takkahuonetta eikä nähnyt murhaajan poistumista kuten Amanda. Amanda on kysyttäessä arvellut, että hän oli olohuoneen keskellä kun hän näki murhaajan poistuvan.
Tilanne on näin rauhoittunut ja Amanda on mennyt katsomaan takkahuoneessa makaavaa kuollutta isäänsä, mutta vasta puoli minuuttia murhaajan lähdön jälkeen. Myöhemmät keskustelut äidin kanssa ovat rauhallisia koska murhaajan uhka on jo poistunut

Kirjoittaja sisotalo » Ma Joulu 16, 2013 3:59 pm

HS-artikkeli tänään poikkeaa olennaisesti muusta mediasta. Siinä viitoitetaan tilannetta Vaasan hovioikeudessa, jossa asia ratkaistaan. Jo ennen tuomion julistamista yksimielinen hovioikeus vapautti Annelin, vangitsemiseen ei ollut perusteita. Nyt ollaan samassa tilanteessa lukuun ottamatta Auerin lasten todistelua. 

Tuomiosta voidaan lukea olennaisia asioita Auerin lasten todistamisesta, Tytär oli todistajana, mutta ei muistanut mitään murhayön tapahtumista. Näin kertoo eriävän mielipiteen jättänyt tuomari Ilveskorpi
"Käräjäoikeudessa on katseltu useita videoita Amanda Lahden kertomuksista
murhayöltä. Oikeudessa kuultuna Amanda Lahti ei ole muistanut murhayön tapahtumia."

Tuomion perusteluissa väitetään toista. Olennaista koko oikeudenkäynnille on, että päätodistajan kertomus on salainen. Ilveskorpi on aina, joka kertoo, että tytär jätti kertomisen hovioikeuteen. Mikä on tietenkin hyvin edullista puolustukselle. Hänellä on erinomainen mahdollisuus täydentää niitä kohtia, joissa käräjäoikeus on nähnyt epävarmuutta.

Auerin pojan kuulemisista huolehtinut psykologi Sanna-Kaija Nuotion toteaa, että pojan puheista ei pysty erottelemaan mikä on totta ja mikä ei. Tästä syystä käräjäoikeuden tärkein viesti hovioikeudelle onkin, että päätös voidaan tehdä vanhalta pohjalta. Pojan todistus on niin keskeinen uusissa todistuksissa, että uudet todistukset voidaan jättää syrjään ja hovioikeus tekee työnsä aikaisemmin tuntemansa aineiston pohjalta

Siis ilmeisesti Anneli Auer vapautetaan Vaasan hovioikeudessa, Myöskin hänen tuomionsa lastensa seksuaalisessa hyväksikäytöstä nousee nyt uuteen valoon. siinäkin pojan luottamus on mennyttä ja tytär parantaa asemaansa hovioikeudessa.

KKO myöntää valitusluvan

Pojan puheita on kuitenkin parin vuoden ajan toisteltu lehdistössä. Anneli Aueria ja tytärtä on syytetty hirveistä teoista. Nyt on kysyttävä, oliko se tarpeellista, kun poikaa kuullut psykologi jo toteisi niiden epäluotettavuuden. Julkisiksi tulleet kuuntelut tehtiin elokuussa 2011

Puheenvuorojani Murha.infossa

Blogiani luetaan niin vähän, että en tuo sinne keskustelua. Tässä viimeisiä puheenvuorojani Murha.infossa.

Ongelmana on siis, että näitä lasten videoita ei ole kukaan keskustelijoista nähnyt. Minä olen katsonut kaikki videot jotka koskivat Ulvilan surmaa hovioikeuden vapauttavaan päätökseen saakka. Niissä eivät lapset saa puhua kuin siteeksi, suosituin ilmaisu on yyy.., en muista jne. Poliisi ja psykologi puhuvat kilpaa. Amandaa itketetään jatkuvasti, hän kaipaa syvästi isäänsä.

Ei ole mitään syytä olettaa, että lsh-videot olisi laadittu toisin.

LSH-videot on asetettava siihen tilanteeseen, jossa ne syntyivät, elo-syyskuussa 2011. Äiti oli vapaana 19/09 saakka ja hän vaati lapsia hoitoonsa. Lapsista ainakin yksi, ehkä kolmekin oli kuitenkin jo ehtinyt kertomaan syyttäjälle, että äiti on isän murhaaja. 

Olen kirjoittanut tästä monta kertaa, mutta keskustelussa ei pohdita lsh-jutun motiivia. Tällaiset syytökset ovat hyvin tavallisia silloin kun riidellään avioeron jälkeisestä lasten huollosta. Nyt on kysymys Auerin lasten huollosta, jonka lsh-syytökset ratkaisevat.

Myöskin väitetyillä rikoksilla pitää aina olla motiivi. Nyt ei mainita Kukan ja Annelin motiiveja, jos se ei sitten ole, että he ovat seonneet saatanan palvontaan ja ryhtyneet paholaisen käskystä hirmutöihin.

-----

Tässä ollaan palaamassa siihen puolustuksen menettelyyn, joka johti langettavaan tuomioon sekä käräjä- että hovioikeudessa, nimittäin tilastolliseen vertailuun. Ei lsh-rikoksia voida todistaa lasten iholta löydettyjen arpien lukumäärän perusteella vaan, jos nämä arvet vahvistavat lasten väitteet siitä kuinka rikokset on tehty.

Hovioikeus ei lainkaan kerro kuinka esimerkiksi 105 viillon arpea yhdessä lapsessa liittyy lsh-rikokseen. Ainoa tieto, joka selostuksesta selviää on, että Amandasta ei rikoksen merkkejä löydy

-------

Syyttäjän korkeimmalle oikeudelle toimittamasta materiaalista on 400 sivua julkistettu. Kävin ne heti lävitse eikä sieltä löytynyt muuta kuin ne salaiset lasten todistukset. Näistä on sitten syyttäjä pyytänyt lausuntoja. Lopputulokseksi jää, että syyttäjällä ei ole muuta kuin pienten lasten äitiään syyttävät todistukset. Todistaja Amanda kumoaa ne oikeuden istunnossa, mutta jo antamillaan videohaastatteluilla. Tässä Amanda on aivan omaa luokkaansa, koska hän osallistui tapahtumiin kun isä murhattiin.

Uuteen aineistoon sisältyy myös muutama todistaja, jotka ovat sopeutuneet siihen tilanteeseen, että Annelia syytetään uudelleen miehensä murhasta. Todistajat sanovat, että olin murhaan jälkeen Annelin puolella, mutta sitten kun lehdet kirjoittivat… Toinen todistaja korjaa tietoa siitä koska valot sammuivat murhakodissa.

Hyvin kepein eväin syyttäjä lähtee uudelle kierrokselle. Annelin kannalta tämä on yhdentekevää kun hän on joutunut oikeusmurhan uhriksi saa istua vankilassa salaisten todistusten perusteella. Jos syyttäjä onnistuu salaamaan oikeuskäynnin murhasta, ei se vakuuta, epäilyt lsh-tuomiosta nousevat siitä kun kaikki on salaista

Aivan toinen asia on se hirvittävä Annelin parjaus, jota on nyt harrastettu jo kuuden vuoden ajan, eikä vähiten täällä. Hän pitääkin vankilaa nyt turvallisena paikkana.

------

Ei hovioikeuden vapauttavan tuomion lainvoimaisuutta päästy koskaan tarkastamaan kun Turun käräjäoikeus pidätti Annelin hänen omien lastensa todistusten perusteella - hyväksikäytöstä. Näiden todistusten sisältöä ei ole koskaan kerrottu, sen sijaan Turun hovioikeus on laatinut selvityksen, joka on kertoo siitä kuinka paljon asiantuntijoita on kuultu. Mutta esimerkiksi sitä ei kerrota mitenkä lapsista muka löydettyjen arpien perusteella voidaan todistaa seksuaalista hyväksikäyttöä.

Tutkija, joka ei spekuloi joutuu toteamaan, että Vaasan hovioikeuden päätös on edelleen viimeinen sana Ulvilan surmassa. Se, että Anneli Auer ei ole vieläkän vapaana on oikeusmurha. Satakunnan käräjäoikeus ei ole vanginnut häntä uudelleen Ulvilan surmasta.

-----

Toinen kierros yrittä nyt päästä alkuun, mutta syyttäjän menestys salatussa lsh-jutussa on houkutellut hänet yrittämään samaa menettelyä murha-jutussa. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Oikeusministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti (1%) murhajutuista joutuu jonkinlaisen salailun kohteeksi. Tämä johtuu siitä, että kun ihmisiä tuomitaan elinkautiseen vankeuteen pitää se tapahtua avoimien todistusten perusteella. Tietojen arkaluontoisuudella ei lain mukaan ole merkitystä, jos niitä tarvitaan murhan todistamiseen. Kts blogiani

Toinen ongelma-asia on murhaajan etsintä. Tässä on hovioikeus vakuuttavasti hylännyt yhden linja, vaimon syyllisyyden. Jälellä on siis ainakin kolme linjaa

1. Murhaaja löytyy perhepiiristä, siis Jukan tai Annelin sukulaisista

2. Murhaaja löytyy Jukan työpaikalta, Luvatasta

3. Murhaajalla on ollut ideologinen perusta, hän on merkinnyt Jukan saatanan pavojaksi tekemällä häneen samoja merkkejä, joita väitettiin löytyneet lsh-jutun ja murha-jutun päätodistajasta Amandasta ja toisesta Auerin lapsesta.

Kaikkiin näihin tutkimuksiin voidaan lähteä motiivista. Ykköstä olen käsitellyt, ZEM on tutkinut kakkosta, mutta kolmonen on vielä ilmassa.

Jukkaa on voitu epäillä uskovaisten mielestä pahaksi kahdessa asiassa. Hän oli sivistynyt ateisti. Toisaalta hän osallistui homouden hyväksymisen historiaa käsittelevän väitöskirjan tekoon. Kirjaa vastaan eräs psykiatri nosti oikeusjutun, jossa väitöskirjaa vaadittiin kiellettäväksi. Sanavapaus voitti Tampeereen käräjäoikeudessa 1999. Kirjan teossa oli myös Jukan läheinen ystävä Pekka Puputti, joka katosi Jukan murhaa seuranneena yönä ja löydettiin kuukausia jälkeenpäin soutustadiolta hukkuneena.

Tärkeää on myös, että murhapaikalta löydetty DNA on menettänyt merkityksensä siinä mielessä, että sen perusteella ei voida pois sulkea murhaajaehdokasta kuten aikaisemmin tehtiin. DNA voi kuulua murhaa tutkineelle poliisille.

----

Tietenkin olisi aivan toista keskustella Ulvilan murhasta ja sen tutkimustyön seurauksena syntyneestä lsh-jutusta jos ei äärimmäistä salailua olisi käytetty.

Nyt on jokaisessa analyysissä lähdettävä siitä, mitä tiedetään nimittäin, että ensin tuli Annelin yllättävä vapauttava tuomio, sitten lasten merimatka ja sen seurauksena Ari Auerin tekemät videot. Tältä pohjalta syntyi valituspyyntö korkeimmalle oikeudelle, joka ei voinut johtaa Annelin vangitsemiseen. Edessä oli perheen eheytyminen.

Sitten syntyivät - elo-syyskuun - aikana lasten kertomukset saatanan palvonnan aiheuttamasta viillonnasta ja raiskauksista, joista ei ”mustaa valkoisella” ole annettu vaikka syytetty itse sitä pyytää. Tässä laskeutuu paksu esirippu Ulvilan surman tutkinnan päälle. Sitä Satakunnan käräjäoikeus haluaisi hieman raottaa, mutta syyttäjä on valittanut tästäkin. Valitus jätettiin 15/07, mutta sekä käräjäoikeus että Vaasan hovioikeus kieltäytyvät jo viikon ajan antamasta edes sitä valitusta. vielä on viikko vastavalituksen jättämiseen, mutta sen käräjäoikeus kieltää muilta kuin asianosaisilta. siis kysmyksessä ei ole asianosaisten asia vaan yleisö-julkisuus.

Siis niin Kuolema kuin me muutkin joudumme käsittelemään Ulvilan surmaa vain todellisten tapahtumien pohjalta. Lasten eristämisestä tieto tulee Niina Berg'iltä, jota kokemukseni mukaan pidän luotettavana

Toinen mahdollisuus on yhtyä siihen kuoroon joka Hejacissa pieksää niitä, jotka eivät vielä ole vakuuttuneita Annelin pahuudesta. Siellä ei mustaa valkoisella kysytä

----

"Amatöörien ilmaisohjelmilla" on se etu, että niillä tarvitseee vain löytää ääniä Hätäpuhelun taustalla, jota Tiina Niemi ei toisella kuuntelukerralla enään kuullut. Hän siis väittää, että ketään ei ollut asunnossa kun hän ei kuule. Hovioikeudessakin tällä oli vaikutusta mutta ei läheskään siihen saakka, että anneli olisi tuomittu.

Nyt on Tiina Niemi saanut uuden pähkinän purtavakseen. Hänen pitää kuulla, että osa Hätäpuhelua tuleekin nauhalta.

----

Hovioikeuden selostus oli todella hätkähdyttävä asenteellisuudessaan. Siinä asetetaan vastakkain Amandan valaehtoisesti todistamat asiat ja pienten lasten vuolaista tarinoista poimitut kohdat. Mitään tällaista ei löydy käräjäoikeuden suppeammasta mutta asiallisesta selostuksesta. Erityisen tärkeää on, että KO hylkää ajatuksen, että rikokset olisi tehty saatanan palvonnan osana. HO vaikenee kokonaan tekojen motiivista, joka ilmeisesti on siis jälleen saatanan palvonta.

Tärkeäksi osoittautui myös todistajalista, joka on mm blogissani. Saan sen vaikutelman, että puolustus on lähinnä turvautunut ystävien vakuutuksiin ja akateemisiin argumentteihin. Täällä joku arvioi, että puolustus oli pyrkinyt kumoamaan syyttäjän väitteet tilastotiedoilla lasten raiskauksista.

Katsoin mitä Hejac ketjussa kirjoitetaan. Siellä ovat samat vannoutuneet Annelin syyttäjät kuin täälläkin, mutta ilman uusia faktoja. Samaa syvää vihaa Annelia Aueria ja muitakin häntä puolustavia henkilöitä vastaan toistetaan kaikissa puheenvuoroissa. Uutena aiheena niiden nimimerkkien vainoaminen, jotka eivät syytä Annelia kaikesta.

Olen kyllä ollut kutsuttuna Hejac-palaveriin, jossa tapasin ihan tavallisia ihmisiä, jotka uteliaasti tutustuivat mukana tuomaani aineistoon. Tämä ketju on aivan eri asia, en suosittele sen lukemista kellekään. Siellä ei ole moderointia, joka pitäisi keskustelun edes niissä puitteissa kuin täällä murha.infossa.

Ehkä pitäisi keskustella omilla nimillä

----

Tässä Tara puhuu aivan toisesta asiasta. Tietenkään lapsilta ei voi vaatia sitä mitä kaikissa lasten puhutteluissa yritettiin. Kamalan tilanteen muistelua. Isän poismeno oli hyvin vaikea perheen sisällä niin kuin aina traumasta puhuminen. Siitä puhuttiin Auerin perheessä hyvin vähän. Tämä on aivan toinen asia kuin kesälomamuistojen verestäminen tai isän kuvan pito piirongilla. Uusi mies piti sitä liiallisena.

Kun lapset annettiin Ari Auerin huoltoon muuttui tilanne täysin. Ari pyrki pyyhkimän pois lasten mielestä koko heidän aikaisemman elämänsä, ei suinkaan vain isää. Tästä tilanteesta on Anneli antanut yllä olevan lausunnon. Hän polemisoi siinä myös Auerin poikaa vastaan. Iltalehti julkistaa vain pojan pimeät puheet, minä nostan esiin Annelin todistuksen.

Kuolema on lähtenyt kehittämään aivan pimeitä väitteitä, ei niihin pidä vastata kun ne ei ole kysymyksiksi tarkoitettu.

----

Auerin tapauksesa on kaksi vastavoimaa. Kasvatusisä Ari Auer on eristänyt lapset toisistaan ja sukulaisista kts blogi NiinaBerg. Äiti on sopeuttanut lapsiaan elämään isän pois menosta huolimatta, mm pitämällää isän kuvan esillä. Tämä selviää hänen kuulustelustaan 2011-10-29.

Tosiasiassa olemme muistelleet usein Jukkaa ja

olemme katselleet vanhoja valokuvia yhdessä. Olen myös koonnut valokuvakirjoja, joissa

on kuvia Jukasta ja Lapsista yhdessä. En ole ainoatakaan terapia-istuntoa pitänyt.

Tällä hetkellä olen huolissani ja suruissani siitä, että nyt kun lapset asuvat Arin ja Minnan

luona, niin onko koko tämä minun ja Jukan menneisyys pyyhitty pois lapsilta.

Nuorimmaisen lempinimi on ollut melkein vauvasta asti Masse ja kerran vankilatapaamisissa

Masse on ilmoittanut, että häntä ei enää kutsuta Masseksi vaan Auroraksi. Olen kysynyt tähän syytä ja syynä oli se, että Ari Auerin mielestä Massesta tulee Mieleen Massey

Ferguson -traktori ja tästä syystä häntä ei saa kutsua Masseksi. Mielestäni sijaisvanhempien

toiminta on mennyt liian pitkälle, kun he alkavat muuttamaan lapsen nimeä eli

hänen vanhaa identiteettiään. En tiedä onko heillä esillä mitään valokuvia minusta tai Jukasta, mutta tuskin on. Meillä taas on koko ajan ollut lipaston päällä kuva Jukasta.

Olen tilannut myös sellaisen kuvasarjan, joka on otettu meidän viimeiseltä yhteiseltä lomamatkalta. Tässä on kuvia meistä kaikista ja yhdessä kuvassa ollaan me kaikki poislukien

Amanda, joka on kuvan ottanut. Tllä hetkellä tämä on Amandalla, joka on edelleen

ylläpitänyt muistoja meidän perheestä. Olen tehnyt myös sellaisen valokuvataulun, jossa Alexandra istuu Jukan sylissä. Tämä oli pitkään meidän keittiössä ja siitä olen siirtänyt sen Alexandran ja Aurona huoneen kaappiin talteen. Tilalle keittiöön olen laittanut lapsen aurinkoisen piirustuksen. Tämä liittyi siihen, kun Jens Kukka sanoi, että meillä on vähän liikakin muistoja esillä Jukasta ja meidän pitäisi päästä yli.

Meillä on kaikki vanhat kuvat edelleen tallella ja minulla on myös joitakin Jukan vanhoja

vaatteita tallella. Nyt kun minä en ole ylläpitämässä Jukan muistoa, niin miten lasten nyt käy.

Ymmärtääkseni nämä kolme nuorinta eivät ole olleet pitkään aikaan tekemisissä myöskään

Jukan siskojen kanssa, mutta Amanda on tavannut heitä edelleen.

Tunne yhden tapauksen, jossa terapeutin aikaan saamat valemuistot ovat ratkaisset. Thomas Quickin terapeutti Birgitta Ståhle oli päätodistaja kaikissa oikeudenkäynneissä, jotka nyt on peruttu. Hän otti terapiassa aina vaan uusia selvittämättömiä murhia esille, jotka hän sai Quickin tunnustamaan. Huumausaineet ratkaisivat. Terapian tulokset hän vei suoraan poliisille.

Luettelossa todistajista on paljon nimiä, joiden taustaa en tunne. Heitä on kaikkiaan 50. Ei ole mahdotonta, että joku heistä on todella se terapeutti, joka aloitti tammikuussa 2011. 

Olennaista on että oikeudessa selvitetään kuinka terapeutti on osallistunut valemuistojen syntyyn. Tässä tilanne on hyvin vaikea, kun terapeutin tehtävä oli alussa sopeuttaa lapset siihen, että heidän äitinsä olisi muka murhannut isän. Sitten oikeus päätti toisin ja terapeutti olisi joutunut kääntymään 180 astetta. Amandan poissulkeminen jo alussa osoittaa, että terapeutille ei totuus ollut tärkeintä vaan odotettavissa oleva tuomio.

---

Arvoisa "aloittelija". Ari Auer vei pienet lapset pitkälle merimatkalle, mitä "vannnomista" on tämän tiedon esiin tuomisessa? Samanlaisia faktoja olen syöttänyt tänne siitä lähtien kun aivan yksinäni istuin KKO:n arkistossa katsomassa kuulusteluvideot ja kuuntelemassa Hätäpuhelun. Oliko tätmäkin vannoutumista? Nyt olen julkistanut omassa blogissani kaikki lsh-todistajat ja nostanut täällä esille muutaman tärkeimmän. Onko tämä "vannomista"

Et ole ilmeisti aikaisemmin seurannut kirjoittelua täällä. Siinä ei suinkaan ole Annelin puolustajia contra Annelin vihaajia. Osa kirjoittajista kesksutelee uusia faktoista ja siten saavat niskaansa hirveät haukkumiset. sinä kallistut tälle haukkumislinjalle, vaikka on täällä pahempiakin.

Ei Anneli voinut mitään terapoida kun hän istui vankilassa 2009 /syyskuu - 2011/toukokuu. On välttämätöntä kertoa kuinka terapeutit valmistivat pieniä lapsia siihen, että äiti jää vankilaan eliniäksi. Tämä tapahtui 2011/tammikuu - 2011/toukokuu. Sitten asiaan ryhtyi Ari Auer

Aivan toinen asia on se, että asiantuntijat ovat katselleet lasten tarinoita videolta. Niitä vat nähneet sellaiset todistajat kuin

Pirjo Lehtonen, vs. johtaja, Turun kasvatus- ja perheneuvola

Sini Vehkaoja .psykologi Helsingin Osaamiskeskus

Mikko Niemelä . Aapeluskoti Tuohinen

Marko Tauno Sakari Levonen Vuoden poliisi 2007, IT teknikko

Katarina Elisabeth Finnilä ja Pekka Olavi Santtila Åbo akademin tutkijoita.

Paikallistakaa lisää todistajia, nimet ovat blogissani

Sensijaan ei ole mitään tietoa kuka hoiti terapian, jossa syntyivät murhayötä koskevat valemuistot. Niitä tarvittiin niin kauan kun oli todennäköistä, että äiti jää vankilaan

Kuinka murhaaja tehdään, malli Ruotsista

Äiti vangittiin syyskuussa 2009. Lapset halusivat olla yhdessä ja sukulaisten luona, mutta tätä eivät säännöt sallineet, vaan heidät sijoitettiin samaan lastenkotiin. Oikeudenkäynti alkoi tammikuussa 2010 ja pian lapset siirrettiin yhdessä enonsa Ari Auerin huostaan.

Ensimmäisen talven aikana ehkä itse kunkinlapsista annettiin pitää omat käsityksensä murhayön tapahtumista, joka tapauksessa ristiriitaa heidän välillään ei syntynyt. Toiseksi muuttui asia kun toukokuussa äiti tuomittiin elinkaudeksi vankilaan - isän surmasta. Nyt nousi kasvattivanhempien tehtäväksi kouluttaa lapset siihen, että he eläisivät monet vuodet niin, että äitiä tavattaisiin vain vankilassa. Tämä ei kuitenkaankaan mahtunut Amandan ajatusmaailmaan. Hän oli itse nähnyt murhaajan ja muutenkin ollut mukana tapahtumassa. Äiti juoksi kerta toisensa jälkeen murhaajaa pakoon ja hän itse anoi puhelimassa poliisin apua. Amanda oli myös joutunut useita kertoja johdatteleviin kuulusteluihin, joissa hänen näkemänsä tehtiin kyseen alaiseksi.

Kasvattivanhemmat olivat heti murhan jälkeisestä aamusta lähtien sairaalassa äitiä tukemassa. Myöskin uhrit sisaret olivat paikalla, mutta sieltä he lähtivät nopeasti poliisin luo. Myöhemmin syyskuussa 2009 uhrin sisar Pirjo esitti, että sairaalassa olisi Anneli itse kertonut Amandalle, että tämä oli nähnyt murhaajan. Minna ja Ari Auer muistivat aivan toisin 2010-03-09. Amanda oli kertonut että hän oli useita kertoja käynyt olohuoneessa, mutta ei murhahuoneessa kun siellä oli lasinsiruja ja nähnyt isänsä useampaan kertaan ja myös murhaajan.

Siis sukulaisten keskuudessa oli eriäviä mielipiteitä siitä kuinka murha oli tapahtunut. Annelin sukulaiset puolustivat häntä, mutta Jukan sukulaiset vaativat hänen vaimoltaant korvauksia veljensä murhasta.

Kun sitten elinkautinen tuomio julistettiin kärjistyi uusien vanhempien tehtävä. Vaikka he olivatkin todistaneet Annelin syyttömyytä piti heidän sopeutua siihen, että lapset jäivät heille ja että lapset pitää valmentaa siihen totuuteen, että äiti on murhannut isän ja istuu nyt vankilassa elinkautensa.

Amandalle tämä ei mitenkään sopinut kun hän oli hyvin tietoinen siitä, että ulkopuolinen murhaaja oli surmannut isän ja jahdannut äitiä. Hän oli vaatinut poliisia tulemaan apuun ollessaan puhelimessa. Hän joutuikin muuttamaan takaisin lastenkotiin. Lasten välit kiristyivät koska heidän käsityksensä murhasta olivat vastakkaiset. Anneli sai tavata kaikkia lapsiaan kerran kuussa, mutta kuten hän asian ilmaisi, välit viilenivät, syliin ei saanut ottaa.

Tammikuussa 2011 kun hovioikeuden istunto alkoi vietiin lapset terapiaan, jonka tehtävänä oli valmistaa heitä elämään siitä huolimatta, että äiti on murhannut isän. Tästäkin Amanda jouduttiin sulkemaan pois kun hän väitti vastaan. Mutta muihin terapia puri. Se osoittautui vahingolliseksi kun äiti vapautettiin toukokuussa ja halusi saada lapset hoitonsa. Nyt muuttui uusien vanhempien tilanne täydellisesti. He ratkaisivat sen pitämällä lapset erillään äidistä ja muistakin sukulaiissta viemällä heidät pitkälle merimatkalle. Sillä purettiin kevään terapian tulokset videolle. Oikeastan aivan oikeaoppisesti. Käsitystä siitä, että äiti oli murhannut isän ei ollut mitään syytä äkkirynnäköllä muuttaa, vaan tilanne otettiin videolle. Auerin poika oli käyttänyt mielikuvitustaan ja sepitti tarinan kunka äiti ja Amanda olivat yhdessä surmanneet isän. Amandan mukana olo oli tietenkin välttämätöntä koska hän oli toiminnassa murhan aikana ja puhui kuten äiti ja kuten poika oli ennen äidin vangitsemista puhunut.

Asia ratkesi kun Ari Auer harkitsi mikä olisi hänelle edullista. Veisikö hän videon terapeutille hoidon jatkamiseen ja sisarelleen joka nyt oli vapaana? Siinä olisi hyvä pohja jatkaa pojan sopeutumista todellisuuteen, eikä siihen johon hän oli uskonut tammikuuhun saakka. Ari katsoi, että hänelle olis edullisempaa viedä videot syytäjälle, joka alkoi toimia tavalla, jota voisi kutsua ”lapsen hyväksikäytöksi”. Syyttäjä oli kärsinyt kirvelevän tappion hovioikeudessa ja tarvitsi nyt aineistoa, jonka avulla hän voisi saada valitusluvan korkeimmalta oikeudelta ja yrittää vie kerran ratkaist Ulvilan murha.

Tässä on pakko verrata aivan samaan tilanteeseen, johon syyttäjä Ruotsin Falunissa joutui v 1993 kun terapeutti toi hänelle tietoa murhatunnustuksista, joita hänen potilaansa Thomas Qvick oli tehnyt. Terapeutti oli jo ehtinyt käydä murhapaikalla varmistamassa, että tiedot ovat realistisia. Terapeutin ja syyttäjän yhteistyön avulla selvitettiin kahdeksan murhaa, jotka Thomas Qvick oli muka tehnyt, vaikka itse asiassa hän ei tiennyt näistä tapauksista muuta kuin mitä oli lehdistä lukenut. Viisitoista vuotta myöhemmin alkoi TV-jouranlisti Hannes Råstam lukea polisitutkimuksia ja totesi, että murhasyytöksissä ei ollut mitään muuta pohjaa kuin Thoma Qvickin ”tunnustukset”, joista hän oli saanut terapeutilta palkkioksi rajattomasti vahvoja huumeita. Qvick on nyt vapautettu murhatuomioista ja Råstamin kirja on juuri käänetty suomeksi Kuinka tehtiin sarja murhaaja (WSOY 2013)

Ulvilan surman ratkaisussa syyttäjä yrittää samaa temppua. Tosin tässä terapeutti on täysin syytön. Hän on tehnyt sen mitä traumahoidossa tarvitaan. Traumaattista tilannetta lähestytään potilaan ehdoilla. Nyt isän murha ja äidin joutuminen vankilaan ratkaistaisiin lasten mielikuvituksen avulla, mutta ei oikeudessa, kotona ja terapiassa. Syylliset ovat tässä asiassa Ari Auer ja syyttäjä, jotka vievät asian vuosikausia kestävään oikeuskäsittelyyn.

Tilanne ei kuitenkaan ole Suomessa mennyt läheskään niin pitkälle kuin Ruotsissa. Murha-oikeudenkäynti on vasta alussa ja potilaan kehittämiä syytöksiä vastustaa sekä Anneli Auer että hänen asianajajansa. Syyttäjän puolella on maksimaalinen salailu ja median varukseton tuki. Ruotsissa käsittely oli avoin ja mediassa esitettiin koko ajan käsityksiä puolesta ja vastaan.

Tässä on hyvä malli siitä objektiivisuudesta joka on dominoinut Suomen mediaa kun on ollut kysmys Anneli Auerista. Pyydän lukijoita liittämään kommenteihinsa otsikoita Suomen lehdistä

Ulvilan surma oikeudessa

Perhetragedia, joka alkoi siitä kun murhaaja rikkoi Lahti-Auer makuuhuoneen oven lasisen ikkunan joulukuun ensimmäisenä yön 2006. - on kiertänyt Suomen oikeusistuimia ilman, että ratkaisu edes häämöttää. Poliisin ratkaiseva virhe oli, että luotettiin siihen, että tällaisissa perhemurhissa tekijä löytyy perheen piiristä. Tämä pitää paikkansa silloin kun vaimo murhataan, mutta hyvin harvoin vaimo murhaa miehensä. 90 prosenttisesti ulkopuolinen murhaaja on tunkeutuu kotiin silloin kun mies murhataan. Näin kävi Ulvilan surmassa.

Murhaajan etsinnässä keskityttiin ottamaan suuri määrä DNA näytteitä. Vasta nyt kesällä 2013 huomattiin, että DNA sopi toistaiseksi tuntemattomaan poliisiin. Toinen myöhään v 2011 kesällä mielletty havainto olivat viillot uhrin hartioissa. Syyttäjä tulkitsi ne merkeiksi saatanan palvonnasta. Murhaaja oli halunnut merkitä uhrinsa vihattavaksi ihmiseksi. Saman aikaisesti syyskuussa 2011 syyttäjä löysi samat merkit myös myös kaikista Auerin lapsista.

Neljä ja puoli vuotta yritettiin kuitenkin osoittaa, että tässä tapauksessa vaimo oli murhannut miehensä, mutta ilman motiivia ja ilman todisteita. Minkäänlaista vakavaa riitaantumista ei voitu osoittaa, päinvastoin Auer-Lahti vaikutti olevan hyvin tosilleen sopiva pari. Energinen, yhteiskunnallisesti orientoitunut mies ja neljän lapsen hoitoon syventynyt vaimo, joka kuitenkin jakoi tietojaan internetissä niin, että siitä oli tulojakin. Omassa huushollissa ei siivo tainnut olla yhtä hyvä kuin neuvomisessa.

Ulvilan surman perusaineisto muodostuu Anneli ja Amanda Auerin puhutteluista, jotka syyskuussa 2009 muuttuivat kuulusteluiksi. Tämä ei kuitenkaan muuta niiden sisältöä olennaisesti koska niissä koko ajan testataan heidän kertomustaan murhayön tapahtumista. Murhaajan tuntomerkkejä sivutaan vain muutamalla kysymyksellä. Annelin ensimmäisessä puhuttelussa - murhaa seuraavana päivänä - salataan mikä oli surma-ase. Oikea kysymys olisi tienkin ollut, näitkö kirveen heilahtavan. Samaan aikaan Amandalta halutaan tietoa siitä kun hän näki isänsä pää halkaistuna. Se lukitsee Amandan muistin, eikä sillä ole mitään merkitystä murhaajan löytämisessä

Murha on jäänyt selvittämättä, mutta se johti perheen äidin pitkäaikaiseen vangitsemiseen. Näiden vuosien aikana oikeuslaitos ja media toimivat jo avoimesti osoittaakseen hänen syyllisyytensä. Hovioikeuden yksimielinen päätös kesäkuussa 2011 - vapautti Annelin jo ennen tuomion kirjoittamista. Se yllätti kaikki koska media oli toistamistaan toistanut syyttäjän käsityksiä. Poikkeuksena oli päätoimitaja Mika Lahtonen, joka oli syvällisemmin kuin kolleegat perehtynyt tapaukseen.

Lasten huostaan otto äidin vankilassa olon aikana ratkaistiin normaalin käytännön vastaisesti. Huoltajaksi tulivat äidin lähimmät sukulaiset Ari ja Minna Auer, lapseton pariskunta, jonka suhteet Jukka Lahteen olivat uskonnollisten erimielisyyksien takia kireät. Murhan ja seurausten selvittelystä tulikin näin syntyneen uusperheen sisäinen asia. Nyt oli perheen piiriin tullut toinen mies, joka tilastojen mukaan tappaa toisen miehen, ulkopuloista murhaajaa ei siis välttämättä tarvita

Vapauduttuaan Anneli vaati lapsia huostaansa, mutta ei saanut. Amandan kanssa ei ollut ongelmaa, hän ei enää asunut lasten uudessa kodissa. Kasvattivanhemmat veivät kolme nuorinta lasta pitkälle merimatkalle, josta palattiin perheen pojan videolausunto mukana. Se osoitti, että äiti oli murhaaja. Taas mentiin siihen mahdottomaan ratkaisuun - vaimo murhaa miehensä.

Ari Auer otti käsiinsä murhajutun johdon, vei näin hankkimansa videot syyttäjälle. Tämä oli vielä pohtimassa valitusta korkeimpaan oikeuteen. Kirkas yksimielinen tappio karvasteli hänen mielessään, mutta eväitä ei ollut viedä asiaa eteenpäin korkeimpaan oikeuteen.

Ari Auerin toiminnan ansiosta löytyi jonkinlainen mahdollisuus, vaikka se perustuikin Auerin pojan fantasioihin. Valitusta kannatti nyt yrittää, mutta se ei riittänyt äidin pitämiseen telkien takana. Ari Auer ei saisikaan pieniä lapsia tulot romahtaisivat. Auerin pojan tilanne tuli mahdottomaksi. Hänen olisi pitänyt muuttaa sen ihmisen luokse, jota hän syytti isänsä murhasta.

Tässä tilanteessa keksittiin todistukset lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, samaan tapaan kun lasten huoltajuudesta avioerossa riidellään. Kesken avioeron selvittelyä tapahtuu yht äkkiä käännös kun isä onkinkin käyttänyt hyväksi omia lapsiaan. Keksikö nämä jo tarkoitukseen pyrkivät suoranaiset valheet eno vai poika vai syyttäjä ei ole tärkeää. Tärkeää oli, että syyttäjä otti nämä syytökset aseekseen Annelin pitämiseksi vankilassa. Tästä lähti liikkeelle varsinainen oikeusmurha, jota ei media suostunut käsittelemään. Mopo karkasi käsistä.

Nyt ovat sekä käräjä- että hovioikeus tuominneet Anneli Auerin vankilaan vaikka Ulvilan surman tutkimisessa ei vapauttavan tuomion jälkeen ole edetty minnekään. Väärät tuomiot syntyvät siitä, että samassa oikeudenkäynnissä ei ole käsitelty Auerin perheen surmaa ja riitaa lasten huoltajuudesta. Kiista lapsista on tämän asian keskeinen kysymys, kuuluvatko he Jukka Lahden vaimolle Annelille vai tämän veljelle Arille. Todistajina ovat vastakkain Amanda ja Auerin pienet lapset, pojan johdolla. Hovioikeus on päätynyt siihen, että Amanda valehtelee ja niin tekevät myös muut lapset, mutta että heidän puheessaan on niin paljon perää, että raskaat vankilatuomiot voidaan julistaa. Amandan todistuksen oikeus hylkää kokonaan. Hänen olisi pitänyt tunnustaa itseensä kohdistunut hyväksikäyttö, joka on tapahtunut van hänen veljensä fantasiassa.

Millä tavalla nämä todistajat valehtelevat? Amanda muistaa vain kaksi tapaamisista Jens Kukan kanssa vaikka niitä on ollut enemmän. Eikö tämä ole tavallista epämiellyttävien asioiden unohtamista? Kukkaa muut lapset syyttävät Amandaan sekaantumisesta. Amanda ei myöskään tiedä mitään rastin muotoisista viilloista, joiden arpia löytyy hänen ja toisen tyttären hartioista.  Amanda ei kuitenkaan koskaan ole viillelty eikä arpia voi olla. Tässä on siis hänne valehtelunsa.

Pojan valhelista on paljon pidempi. Ensinnäkin häntä puhuteltiin hyvin johdattelevasti syyskuussa 2009, samalla kun äiti vangittiin. Poikaa eivät johdattelut hätkähdyttäneet. Hän ei kerta kaikkiaan tiennyt murhayön tapahtumista mitään kun hän oli koko ajan huoneessaan - osittain valveilla osittain nukkui. Ikkunan rikkomiset hän kuuli, mutta vertasi niitä lautasten heittelemiseen. Tämän oman kertomuksensa hän kiisti kaksi vuotta myhemmin. Sensijaan poika keksi perättömiä tarinoita siitä kuinka Amanda ja äiti olivat yksissä tuumin tappaneet isän, äänittäneet tämän kärsimykset ja soittaneet nauhan Hätäpuhelun aikana. Nämä eivät mahdu siihen tapahtumien kuvaukseen, jonka hovioikeus on vahvistanut ja siis oikeudellisesti pelkkiä valheita.

Poika on myös kehitellyt mahdottomia tarinoita siitä kuinka Auerin perheessä Amanda, Jen Kukka ja Anneli harrastivat ryhmäseksiä asuntoyhtiön jumppasalissa. Niihin olivat muka osallistuneet sekä Kukan pojat että naapurin lapset. Siis aivan toisen luokan tarkoitushakuista valehtelua kuin Amandan lipsaukset.

Toden puhuminen on myöskin laadullisesti aivan eri luokkaa. Amanda todistaa murhayön tapahtumista tavalla jonka jo Vaasan hovioikues vahvisti todeksi. Hän kiistää hyväksikäytöt, niin itseensä kuin muihin lapsiin kohdistuvan. Hovioikeuden mukaan totta pitäisi olla pojan tarinat pornonäytöksistä taloyhtiön gymmisalissa. Oikeuden mukaan nämä tarinat ovat totta koska poika ei ole koskaan nähnyt pornoa tietokoneella, eikä hän ole voinut keksiä niitä omasta päästä. Pornokohtaukset ovat siis tosia.

Hovioikeus selostaa sen eron, joka on lasten tavoitteissa. Amandasta kirjoitetaan Näin

Amandan kertomus on tukenut lähtökohtaista olettamusta Jens Kukan ja Anneli Auerin syyttömyydestä. Muiden lasten kohdalla kysytään ”…miten todennäköisinä lasten kertomia tapahtumia voidaan pitää … Näiden todistusten tavoitteen on ollut Anneli Auerin syyttäminen niin, että heidän ei tarvitse muuttaa äidin luokse. Heillä on selvä syy valehtelemiseen, mitä Amandalla ei ole. Amandan elämä jatkuu aivan samanlaisena sanoi hän mitä tahansa. Hän todistaa valaehtoisesti mitä on tapahtunut, murhayönä ja sitten perheen elämässä murhan jälkeen. Hovioikeus on kuitenkin löytänyt motiivin Amandan valehtelulle:

Amandan haastatteluihin perustuvan psykologisen lausunnon mukaan Amanda:lla on voinut olla useita syitä olla kertomatta asioista, koska kaikella, mitä hän kertoisi, voisi olla ikäviä seurauksia joko hänelle itselleen tai jollekin hänen läheiselleen.

Mutta eikö muilla lapsilla ole pelkoa siitä, että toden puhuminen aiheuttaa ikäviä seurauksia heidän läheiselleen ja itselleen? Siis Amandan tunnoista päätellään psykologin väitteiden mukaan, vaikka oikeus kuulee Amandaa todistajana. Eivätkö pienet lapset pelkää, että jos he kertovat totuuden vihastuu heidän kasvatti isänsä, joka on tehnyt aloitteen näihin turhiin oikeudenkäynteihin. Jos lapset kertoisivat, että mitään hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut ja pojan alkuperäinen kertomus murhaillasta pitää paikkansa - eno joutuisi vuorostaan vankilaan. Iisaksi häntä voitaisiin syyttää Jukka Lahden murhasta.

Tässä on kaksi henkilöä joiden välillä lapset joutuvat nyt tekemään valintansa. Äidin luo vai enon kotiin? Tätä asiaa ei tietenkään pitäisi ratkaista oikeudenkäynneillä, mutta Ari Auerin ansiosta niihin on nyt jouduttu. Näin syntyy ainakin suomen historian räikein okeusmurha

Siis lopuksi

Turun hovioikeus

Lääkärintutkimuksessa Amandalla oli havaittu paljon sellaisia arpia, joita hän ei ollut kyennyt selittämään ja joita hän ei kertomansa mukaan ollut itse havainnut, esimerkiksi vastaavat rastinmuotoiset arvet olkapäissään kuin C:llä, keskimmäisellä tytöllä.

Syyttäjä valitusanomus korkeimmalle oikeudelle:

Tutkimassa on tullut esille myös saatananpalvontaan viittaavia

asioita (viiltelyä, eläinten uhraamista ja muita rituaaleja). Lahden ruumiissa on kuoleman

jälkeen todettu kymmeniä pinnallisia haavoja, jotka eivät hyvin sovi Anneli Auerin esittämään

melko lyhytkestoiseen kamppailutilanteeseen Lahden ja ulkopuolisen tunkeutujan välillä.

Lisäksi Lahden molemmissa olkapäissä on nähtävissä ristiä muistuttava haavakuvio.

Pidämme mahdollisena, että myös henkirikoksessa on ollut kysymys saatananpalvonnasta.

Tätä tukee myös Lahden tuhkan ja veren käyttö edellä mainituissa

”Murha.info tietää kuitenkin kertoa kaiken”

Ulvilan surman käännepiste on jo muutaman päivän päässä. Kun Anneli Auer vapautetaan todistusten puutteessa lastensa seksuaalista häirintää koskevasta syytteestä, on syyttäjän löydettävä peruste sille, että hänet voidaan edelleen pitää vangittuna. Vapaalla jalalla olevan Anneli Auerin haastattalemista ei media voi välttää. Näin kaikki syyttäjän salaamat todistetiin todettaisiin traumautuneiden lasten valemuistoiksi.

Media reagoi tähän julkistamalla osia Pekka Lehtisen toimittaman hyllytetyn rekonstruktion tapahtumista Ulvilan murhapaikalla. Hyllytyksen syynä ei suinkaan ollut oikeusprosessin käynnissä olo. Pekka Lehtisen toimittamassa edellisessä rekossa käsiteltiin Järvilehdon asiaa, joka on vireillä vasta korkeimmassa oikeudessa, siis vielä keskeneräisempänä kuin Ulvilan surma. Molemmissa rekoissa on sama tavoite, torjua hovioikeuden vapauttava päätös. Todistusaineisto vääristellään rekossa syyllisyyden todistamiseksi. Molemmat rekon nimenomaan vahvistavat syytöksiä ja ohjaavat siis oikeudelista prosessia tavalla, jota oikeusvaltiossa ei sallita.

Ulvilan surma on passitettu käräjäoikeuteen "uusien todistusten" takia. Näihin ei media kuitenkaan enään usko, vaan nostaa esiin uudelleen hovioikeudessa vääriksi katsotut todistelut. Keskeisin väite on taas, että murhaajaa ei ollut paikalla joten syyllisen täytyy olla uhrin vaimo. Siitä, että poliisi onnistui nauhoittamaan murhan kulun - vaietaan koska alkuperäinen nauhoitus on tullut julkiseksi. Sitä kuuntelemalla löytyvät riittävät  merkkit murhaajan toimista.(ZEM)

Reko Ulvilan surmasta julkaistiin JIMtv:ssä ja Iltasanomissa, ei muualla. Kummassakaan ei anneta mahdollisuutta oikoa rekossa väärennettyä todistusaineistoa. Pekka Lehtinen kommnetoi Rockradiossa 12/04 pettyneenä: ”Murha.info tietää kuitenkin kertoa kaiken”

Murha.info kertoo yleensä kaiken, mutta osallistuu nyt tietojen vääristelyyn omalla tavallaan. Keskustelusta poistettiin kuusi nimimerkkiä, jotka tukeutuvat Vaasan hovioikeuden vapauttavaan aineistoon. He eivät saa kirjoittaa murha.infossa ennen kuin Turun hovioikeuden kanta Auerin lhs-syyteistä on kommentoitu mediassa. Näin kirjoittaa yksi jälellä oleva hovioikeuden puolustajaj:

Annaanna:

Tänään 7/4 on palstaa näköjään täsmäiskulla tyhjennetty Anneli Auerin syyttömyydestä vakuuttuneista. Mahdollisuuksien mukaan bannailtu. Minut, turre ja naakka sekä muutama muu vielä täytyisi jotenkin hätitistellä palstalta. Ylläpito varautunee viikolla annettavaan hovioikeuden päätökseen annetun ohjeistuksen mukaan? Miltähän taholta ohjaillaan. Samankaltainen ilmiö tapahtui syksyllä 2011 kun juuri ennen taksikuskin ja Auerin pidätyksiä palstalla poistettiin kaikki, joilla oletettiin mahdollisesti olevan jonkinlainen yhteys jompaan kumpaan pidätettyyn.

Pekka Lehtinen on rekojen lisäksi osallisena toiseen julkistukseen, jossa ei ole mitään uutta asiaa, vaan julkistaminen sinänsä johtaa toimeksiantajan toivomaan tulokseen. Se ei ehkä tässä tapuksessa ole Krp, vaan luultavasti jokin kansainvälinen toimija.

Suomessa epäiltyjen rikollisten äärimmäisen salaiseen luetteloon on kirjoitettu presidentti Vladimir Putinin nimi – rikoksesta ei ole tietoa. Tästä rekisteristä ei koskaan saada tietoa julkisuuteen koska on juuri kysymys rikosepäilyistä. Epäilyksen kohteeksi voidaan nostaa kuka tahansa. Sellaisia tietoja ei koskaan näy mediassa, sillä lehti, joka julkaisee tällaisen epäilyn syyllistyy panetteluun, jonka lähdettä ei voi kertoa. Kun lehti leimaa tunnetun henkilön rikolliseksi on vähimmäisvaatimus, että lähde kerrotaan. Lähde ei voi olla Krp:n salainen luettelo. Putin ei nosta syytettä panettelusta Suomessa.

Ulvilan surmassa syyttäjä ja poliisi ovat kerta toisensa jälkeen tuoneet julkisuuteen vääriä väitteitä, joilla pohjustetaan yleistä mielipidettä uuteen käänteeseen. Syyskuussa 2009 kun poliisi antoi tiedon, että Ulvilan surmaaja olikin uhrin oma vaimo. Näin ei suinkaan ollut, mutta yleisen mielipiteen paineen turvin saatiin Auer vangittua ja langettava tuomio oikeudessa yhdeksän kuukautta myöhemmin.

Samaa menettelyä käytettiin tasan kaksi vuotta myöhemmin. Poliisi pidätti syyskussa 2011 Anneli Auerin epäiltynä omien lastensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä yhdessä poikaystävänsä kanssa. Väärä tieto julkisuudessa piti samanverran - yhdeksän kuukautta. Erimielinen langettava tuomio saatiin aikaiseksi, siis juuri niin kuin Ulvilan surmaa selvittäneessä käräjäoikeudessa. Tämän tuomion Turun hovioikeus purkaa 17/04

:

Ulvilan surma ratkeaa Turun hovioikeudessa 2013-04-17

Ulvilan surman oikeudellinen käsittely tulee uuteen vaiheeseen 2013-04-17 kun Turun Hovioikeus lopettaa lasten seksuuaalista häirintää koskevan oikeuskäsittelyn. Oikeuslaitoksen omaksumien salassapitosäännösten vuoksi ei virallisesti kerrota, että kysymyksessä olisivat Auerin lapset. Tämä siitä huolimata, että päätodistaja on Amanda Auer, joka on oikeudessa torjunut veljensä väitteet häneen kohdistuneista rikollisista teoista.

Oikeuden käsittely ratkaisee myös sen kumpi on oikeassa veli vai sisar Ulvilan surmaa koskevassa asiassa. Veli väittää, että hänen äitinsä ja sisarensa murhasivat isän yksissä tuumin. Amanda sensijaan kertoo kuinka hän näki murhaajan poistuvat talosta. Näin ollen syytettyjen päästäminen vapaalle jalalle, oikeuskäsittelyn lopuksi, ratkaisee myös Ulvilan surman uusien todistusten luotettavuuden. Media ei tästä asiasta lainkaan keskustele Hymyn, Alibin ja Avun paljastusten jälkeen. Nettikeskusteluissa on jo palattu Vaasan hovioikeuden tarkastamaan aineistoon. Se johtaa uuteen vapauttavaan tuomioon

JIMtv on viime hetkellä julkistanut käräjäoikeuden materiaalia kuitenkin nii, että väärien todisteiden avulla yritetään saada aikaan kuva, että murhaajaa ei ollut lainkaan Auerin talossa. Tässä käyn päällisin puolin lävitse tapahtumat sellaisan kuin ne kuvastuvat Hätäpuhelusta, joka nauhoitettiin murhan aikana.

Murhaajaa alkoi rikkoa makuuhuoneen oven lasiruutua, josta syntyy kova pauke. ukkosta muistuttava. Rikkomisessa meni minuutin verran aikaa. Jukka ja Anneli säikähtävät ja nousevat ylös. Amanda kuulee heidän huutonsa ja tulee makuuhuoneen oviaukolle, Jukka käskee hänen menemään pois, murhaaja on tunkeutumassa taloon.

Murhaaja käy Jukan kimppuun. Anneli pääsee livahtamaan pakoon, mutta saa veitseniskun rintaansa. Hän epäröi hetken olohuoneessa pitäisikö viedä lapset ulos vai hälyttää apua. Mutta eivät lapset olisi pihallakaan turvassa, apua oli saatava ensisijaisesti.

Anneli soittaa poliisille, josta ajanlasku lähtee. Anneli pyytää apua HETI, mutta 0:43 hätäkeskuksen hoitaja lähtee pois ja Anneli jää yksin puhelimeen. 0.59 Anneli jo sanoo itsekseen: "Meni, lähtiks se mies". Mies ei mennyt vaan aiheutti Jukan voimakkaan karjunnan 01.01. Anneli päättää mennä katsomaan mitä on tekeillä ja käskee Amandan puhelimeen 01,43. Amanda on siis ollut omassa huoneessaan 2-3 minuuttia. Puhelimessa hän on sitten seuraavan minuutin 01.43–02.39.

Anneli saa kuitenkin äkkilähdön makuuhuoneen ovelta, murhaaja käy hänen kimppunsa, Anneli juoksee ulos ovesta pihalle saakka ajassa 01.55. Hän palaa puhelimen lähelle ja kysyy epätoivoisena "Tuleek sielt kettää". Amanda toistaa saman puhelimeen, joka on edelleen hänellä. Nyt on Hätäkeskuksessa palattu puheluun ajassa 02.26. Äitiä pyydetään puhelimeen. Amanda antaa puhelimen takaisin Annelille "Nyt siel puhutaan taas" ajassa 2.39.
Amanda näkee samalla hetekllä, että murhaaja hyppää ulos ikkunasta, vimmeinen Jukan ääni kuullaan 02.29. Murhaaja on työnsä tehnyt ja lähtee heti poliiseja karkuun.

Anneli selostaa tilannetta, mutta huomaa vasta ajassa 03.10, että Jukka on hiljentynyt . Jätettyään puhelimen Amanda on olohuoneessa, puoli minuuttia, mutta ottaa sitten muutaman askeleen maakuuhuoneen oviaukolle ja näkee isänsä verisenä ja pää hajalla. Häneltä pääsee hirmuinen kirkaisu 03.14.

Hätäkeskuksesta kysellään uudelleen tapahtumista. Anneli kysyy Amandalta "Olik se vielä siellä?" ja saa rauhallisen vastauksen ajassa 03.42."Joo se lähti"

Hätäpuhelu päättyy tuntomerkkien kyselyyn. Loppu 04.17

Virheet JIMtv:n rekoissa

Klipp 1.Aika pitää laskea klipin lopusta. Se päättyy ajassa 03.14 kun Amanda näkee kuolleen isänsä. Klipin pituus on 30 sek, joten sen pitäisi alkaa tilanteessa, jossa Amanda ojentaa puhelimen äidilleen 02.39. Mutta klipissä onkin aivan päin vastoin, Anneli puhuu puhelimeen ja Amanda tulee jostakin hänen luokseen juttelemaan. Todellisuudessa on Anneli juuri saanut puhelimen käteensä Amandalta ja selostaa hätääntyneenä tapahtumia. Amanda oli menossa poispäin puhelimesta kuollutta isäänsä katsomaan.

Klipp 2. JIMtv väittää, että Amanda olisi kertonut, että isä ja äiti riitelivät ja huusivat toisilleen. Mitään tällaista ei ole missään lukuisissa johdattelevissa Amandan kuulemisissa. Klipissä Amandan käynti makuuhuoneessa muutta luonnettaan. Isä käskee hänet pois kun murhaaja on tunkeutumassa taloon, klipissä Amanda ajetaan pois kun vanhemmat riitelevät

Amanda menee huoneeseensa ja pelkää ”rosmoa”. Pari-kolme minuuttia myöhemmin äiti kutsuu hänet puhelimeen ja menee itse katsomaan tappelua makuuhuoneessa. Klipissä asiat ovat taas päin vastoin. Amanda menee makuuhuoneeseen tappelun aikana ja vasta sen jälkeen puhelimeen.

JIMTV ei ole ajan tasalla Ulvian surman selvittelyssä.

Näiden kahden lyhyen näytteen perustella on nähtävissä että Reko perustuu käräjäoikeuden tuomioon, että vierasta murhaajaa ei ollutkaan. Siitä ei käräjäoikeuskaan ollut yksimielinen. Yksimielinen hovioikeus tuli aivan päinvastaiseen tulokseen.

KKO:n päätöksen mukaisesti käräjäoikeus aloittaa Ulvilan surman käsittelyn uusien todistusten takia, joiden mukaan murha tapahtui jo ennen hätäpuhelua, se nauhoitettiin ja kuultiin hätäpuhelussa. Näin raukeaa koko se todistelu, jota käräjäoikeus ja hovioikeus käsittelivät. Tähän ei JIMTV lainkaan puutu, vaan jauhaa vääriä tietoja käräoikeuden käsittelemistä Ulvilan murhan tapahtumisista.

Käsittämätön tuomio salassapitämisestä

Olen lukenut huolellisesti Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomion R 12/1624, Hakanen, Jens Kukan asianajaja. Tuomion voi tilata <anna.helistola@oikeus.fi> Tuomio on annettu raiskausuhrien henkilöllisyyden paljastamisesta. Keskeinen lause siinä on tämä

Epäillyn puolustuksen kannalta uhrien henkilöllisyyden julkistamisella ei ole

juurikaan merkitystä. Useimmissa tapauksissa puolustus pystytään 

hoitamaan asianmukaisesti ilman uhrien henkilöllisyyden paljastamista.

Aivan niin, useimmissa tapuaksissa, mutta ei tässä Ulvilan surmaa liityvässä asiassa.

vaan asia on tietenkin aivan päinvastoin. Eivät tässä ole kysymyksessä tuntemattomat lapset, jotka Jens Kukka on poiminut autoonsa ja raiskannut. Sellaisesta tiedosta voitaisiin sanoa, että se on ihan erillään Ulvilan surmasta ja heidän nimiensä paljastaminen olisi kiellettyä.

Kukan puolustamisen kannalta on ensisijaista, että Jens Kukan asianajaja ottaa esiin Ulvilan surman pääsyynä siihen, että hänen päämiehensä on vangittu. Kukka on aivan tahtomattaan joutunut karuselliin jota syyttäjä pyörittää Anneli Auerin perheen ympärillä. Syyttäjä yritti alussa sotkea asian salaamalla, että kahdessa oikeusjutussa ovat todistajina samat Annelin lapset. Amanda puolustaa äitiään ja pienet lapset hyökkäävät Annelin veljen johdolla. 

Amandaa on kuulusteltu Ulvilan surmasta lukuisia kertoja ajalla 2006-2009. Muista lapsista vain poikaa kerran 2009.09.16. Syynä on, että muut lapset eivät tiedä mitä Tähtisentien asunnossa tapahtui. Annelin vapauttamisen jälkeen hänen veljensä Ari järjesti sirkuksen, jonka sisältönä olivat Annelin pojan tarinat Saatanan palvonnasta. Hänen isänsä oli muka murhattu osana näitä rituaaleja.

Raiskausväitteet tulivat syyttäjän käsittelyyn vasta kaksi viikkoa sen jälkeen kun syyttäjät Valkama ja Kulmala olivat jättäneet KKO:lle valituksen Anneli Auerin vapauttamisesta. Syyttäjät ilmoittivat aluksi, että kysymys on kahdesta erillisestä asiasta. Annelin pojan ensimmäisen videon teki hänen enonsa jo elokuun puolivälissää 2011. Lasten tarinat, jotka antoivat syyttäjälle aiheen vaatia Auerin ja Kukan vangitsemiseen olivat koossa vasta kuukautta myöhemmin. Myöhemmin on nämä asiat yhdistetty yhdeksi jutuksi, jossa on neljä syyttäjää.

Anneli Auerin ja Jens Kukan syyttäminen Annelin lasten seksuaalisesta häirinnästä tuli ajankohtaiseksi kun Auer jäi vapaalle jalalle veljensä kehittämästä juonesta huolimatta. Jos Auer olisi vangittu 15/08 uudelleen esim. Saatanan palvonnan takia, ei mitään raiskausjuttua olisi aloitettu, eikä Jens Kukkaa olisi syytetty mistään. Ari Auer saa jatkaa siis kolmen lapsen hoitoa, jollaisesta maksetaan normaalisti 66.000 euroa vuodessa.

Molempien juttujen lähteenä on se kriisi, johon Auerin poika joutui kun isä oli surmattu, äiti vietiin vankilaan ja hänen yhteytensä vanhempaan sisareen, Amandaan, katkaistiin. Vielä 2009-09-16 Poika kertoi asiallisesti sen vähän minkä hän tiesi isänsä surmasta. Hänen omat kokemuksensa olivat lähes olemattomia ja Amanda ja äiti ovat kertoneet hyvin vähän tapahtuneesta. Molemmat ovat halunneet varjella pikkupoikaa kamalilta muistoilta. Molemmat näkivät Jukka Lahden surmattuna, verissään, Amanda ilmeisesti myös pää halkaistuna.

Tätä taustaa vasten on tarkasteltava Jens Kukkaa puolustavan asianajan toimintaa. Lähtökohtana on Jukka Lahden selvittämättömäksi jäänyt murha. Kukka on asiassa osallisena sen verran, että poliisi on ottanut häneltä DNA, jota verrattiin murhapaikalta löytyneeseen. Hänet on vedetty mukaan Anneli Aueria koskevaan toiseen juttuun kun seksuaalisesta häirinnästä ei voitu syyttää naista yksinään. Asiayhteys selviää kun todetaan että Anneli Auerin maksettavaksi tuomittiin 300 euroa seksuaalisesta häirinnästä ja 70.000 euroa siitä minkä hän olisi tehnyt yhdessä Jens Kukan kanssa. On tärkeää huomauttaa, että nämä tuomiot ovat laatineet käräjäoikeuden kaksi naistuomaria. Oikeuden puheenjohtaja ei ole tätä mieltä.

Kun Jens Kukkaa puolustetaan on välttämätöntä tuoda esiin, että seksuaalista häirinnästä syyttävät samat lapset, jotka ovat uusina todistajina Ulvilan surmaa koskevassa jutussa. Tämä voidaan todeta kun tarkastellaan Jens Kukan muuten salaisessa asiassa käytyä todistelua. Sieltä löytyy tietenkin keskustelua Ulvilan surmasta.  Tämän tiedon pitäsi olla julkista, vaikka se on tullut esiin salatussa oikeudenkäynnissä.

Jutuilla on valtava ero julkisuuden suhteen. Ulvilan surmassa on kaikki se aineisto on julkista, joka johti Anneli Auerin vapauttamiseen. Videokuuluisteluja ja hätäpuhelua saa katsoa vain arkistossa, mutta niistä tehdyt litteroinnit ovat kopioitavissa.

KKO:n on osittain salannut syyttäjän tuoman uuden todistuksen Ulvilan surmasta. Se on Annelin pojan kertomaa. Sen verran on KKO kuitenkin päästänyt julkisuuteen, että voidaan todeta todistelun oleva lapsen kertomia satuja. Poika on antanut todellisen todistajalausunnon jo 2009-09-16. Vertaamalla sitä niihin tiedonmurusiin, jotka on saatu tietää, voidaan todeta, että kysymyksessä ovat nimenomaan sadut. Sen sijaa sadut seksuaalisesta härinnästä, tarkoituksella saada äiti pysymään vankilassa, leimataan käräjäoikeukeudessa täysin salaisiksi. Ainostaan väitteet saatananpalvonnasta ovat tulleet julkisuuteen kun käräjäoikeus ilmoitti, että niihin ei uskota. Näin siis käräjäoikeus pudottaa pohjan syyttäjän uudelta päämotiivilta Ulvilan surmassa.

Kun hovioikeudessa tuomiot aikanaan peruutaan muuttuvat käräjäoikeudesa esitetyt "todistukset" saduiksi, joiden julkistamiseen ei ole mitään estettä. Jos olisi todella näyttöä joidenkin lasten raiskaamisesta tulisi tietenkin pitää salaisina lasten kärsimykset. Kun kysymys on sadussa kerrotuista hahmoista ei ole mitään salattavaa. Hovioikeuden vapauttavan tuomion yleiseen hyväksymisen on edellytyksenä, että sadut tulevat julkisiksi vaikka ei niitä tarvitse lehteen painaa.