Satakunnan käräjäoikeus oli aikeissa aloittaa elokuussa 2013 uuden Ulvilan surman selvittämistä viivästyttävän oikeusistunnon. Tämä on kuitenkin lykkääntynyt kun syyttäjä on ilmoittanut valittavansa käräjäoikeuden julkistamispäätöksestä Vaasan hovioikeuteen. Tässä seurataan poltetun maan taktiikkaa, joka on jo viivyttänyt Ulvilan surman tukimusta neljä vuotta. Tutkimusjohtaja Juha Joutsenlahti on käynyt täyden kierroksen käräjät-hovi-KKO-hovi-käräjät. Eräs asianajajista, Miika Hakasta on sakotettu sekä kärjäoikeudessa että hovissa - rikoksen uhrien nimen julkistamisesta. Aueria on syytetty kahdesti käräjillä ja kahdesti hovissa ja kahdesta asiasta KKO:ssa.
Jälellä on ilmeisesti saman verran. Nyt ensinnäkin Vaasan hovioikeuden julkisuuskäsittely ja siitä valitus KKO:on. Teoriassa käräjäoikeus voisi aloitta murhajutun käsitelyn, ilman että julksuudesta on päätetty, mutta hovioikeus voi sen estää, koska käräjäoikeuden päätökseen tietojen julkisuudesta haetaan salassapitoa hovioikeudessa.
Turun hovioikeudelta tulee vielä kesäkuun 2013 aikana tuomio, josta valitetaan KKO:on riippumatta lopputuloksesta. Joulukuussa 2006 alkanut poliisityö, ei siis ole päässyt vielä edes aloittamaan Jukka Lahden murhaajan etsintä. Kesällä 2012 teki Auer laajan tutkintapyynnön poliisin virheistä. Sitä tutkimusta ei ole edes vielä aloitettu.
Syksyllä 2009 Anneli Auer pidätetettiin epäiltynä miehensä surmasta ja todellisen murhajan etsiminen lopetettiin kokonaan. Neljän vuoden aikana ei kuitenkaan ole tullut julkisuuteen todisteita, jotka vahvistaisi poliisin epäilyjä Auerin syyllisyydestä. Salaisia tietoja on vaikka millä mitalla, mutta eihän niihin voi näkemättä uskoa. Yksi on nänyt kaiken aineiston, Turun käräjäoikeuden puheenjohtaja. Hän hylkäsi salaiset todistukset lsh-jutussa ja olisi päästänyt Auerin vapaaksi.
Ulvilan surman uusi kierros on tarkoitus aloittaa samoista syytöksistä, joista Anneli Auer on jo kertaalleen tuomittu pitkässä oikeudenkäynnissä, laajan aineiston perusteella. Käräjäoikeudessa eriävän mielipiteen jättänyt tuomari totesi, että todistusaineisto ei oikeastaan anna perustaa sen paremmin syyllisyydelle kuin syyttömyydellekkään.
Jälellä on ilmeisesti saman verran. Nyt ensinnäkin Vaasan hovioikeuden julkisuuskäsittely ja siitä valitus KKO:on. Teoriassa käräjäoikeus voisi aloitta murhajutun käsitelyn, ilman että julksuudesta on päätetty, mutta hovioikeus voi sen estää, koska käräjäoikeuden päätökseen tietojen julkisuudesta haetaan salassapitoa hovioikeudessa.
Turun hovioikeudelta tulee vielä kesäkuun 2013 aikana tuomio, josta valitetaan KKO:on riippumatta lopputuloksesta. Joulukuussa 2006 alkanut poliisityö, ei siis ole päässyt vielä edes aloittamaan Jukka Lahden murhaajan etsintä. Kesällä 2012 teki Auer laajan tutkintapyynnön poliisin virheistä. Sitä tutkimusta ei ole edes vielä aloitettu.
Syksyllä 2009 Anneli Auer pidätetettiin epäiltynä miehensä surmasta ja todellisen murhajan etsiminen lopetettiin kokonaan. Neljän vuoden aikana ei kuitenkaan ole tullut julkisuuteen todisteita, jotka vahvistaisi poliisin epäilyjä Auerin syyllisyydestä. Salaisia tietoja on vaikka millä mitalla, mutta eihän niihin voi näkemättä uskoa. Yksi on nänyt kaiken aineiston, Turun käräjäoikeuden puheenjohtaja. Hän hylkäsi salaiset todistukset lsh-jutussa ja olisi päästänyt Auerin vapaaksi.
Ulvilan surman uusi kierros on tarkoitus aloittaa samoista syytöksistä, joista Anneli Auer on jo kertaalleen tuomittu pitkässä oikeudenkäynnissä, laajan aineiston perusteella. Käräjäoikeudessa eriävän mielipiteen jättänyt tuomari totesi, että todistusaineisto ei oikeastaan anna perustaa sen paremmin syyllisyydelle kuin syyttömyydellekkään.
Samaa aineistoa tukittiin sitten
kuukauden ajan Vaasan hovioikeuden istunnossa, joka yksimielisesti yhtyi käräjäoikeuden eriävään mielipiteeseen. Todistusaineiston perusteella ei Anneli
Aueria voinut edes pitää vangittuna, vaan hänet vapautettiin jo
ennen tuomion julistamista. Tuomiossa tarkastetaan käräjäoikeuden aineisto kriittisesti.
Tähän päättyykin Ulvilan surman
käsittely julkisen aineston pohjalta. KKO palautti asian
käräjäoikeuteen ja antoi sen tehtäväksi määritellä mikä on
se uusi aineisto, jonka perusteella murhaa käsitellään julkisuudessa.
Aineistoon liittyy muutamia vähemmän tärkeitä
todistajalausuntoja, jotka ovat kaiken aikaa olleet julkisia. Pääasia
on kahden Auerin lapsen puhuttelut. Pojasta on oikeudelle jätetty
196 sivua, siitä on 33 julkista, koska "nämä sivut sisältävät
nyt käsiteltävänä olevaan murhaan liittyviä havaintoja
tapahtumista". Tytöstä 84 sivua, joista 8 sivua liittyy nyt
käsiteltävään murhaan.
Käräjäoikeus
perustelee salaamista sillä, että nämä olisivat muka 9§ mukaan ”suoraan lain mukaan salassa pidettäviä” Oikeus ei
määrittele minkä momentin pohjalta salassa pitoon on ryhdytty. On
syytä selvittää kuinka lainsäätäjä on rikosoikeuden juttujen salaamista päätellyt:
”Lain
9 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettään, että oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasiakirjan
salassapidon kynnys sijoittuu
korkeammalle kuin hallinnossa yleensä. Siten tiedon arkaluonteisuus
sinällään ei riitä, vaan tietojen
salassapito edellyttää, että henkilöä koskevat tiedot ovat enemmän arkaluonteisia kuin tavallisesti vaaditaan.
”
Auerin lasten todistuksia salatessaan käräjäoikeus
mainitsee juuri sen syyn, joka on 9 § 2 momentissa. Mutta on
uskomatonta, että syyttäjä olisi jättänyt oikeudelle satamäärin
Auerin lapsia koskevaa ”arkaluontoista” aineistoa,
jolla ei kuitenkaan ole yhteyttä Ulvilan murhan tapahtumiin. Joko
nämä, yhteensä 163+86 sivua ovat tavallisia tietoja Auerin
lasten yksityisasioista tai sitten ne sisätävät tietoja, joilla on
vaikutusta meneillään olevaan oikeudenkäntiin.
Käräjäoikeus
voi tehdä päätöksen syyllisyydestä katsomalla itse kaikki lasten videot,
jotka se joutuu joka tapauksessa rinnastamaan Amandan kuulusteluihin, jotka on myös videoitu.
Syyttäjä ei liitä hänen kuulustelujaan, jotka aloitettiin samaan
aikaan kuin muidenkin lasten puhuttelut. Lisäksi Amanda todistaa
itse, suljettujen ovien takana, siis vain tuomareille.
Syyttäjä
on kuitenkin katsonut tarpeelliseksi liittää neljä psykiatrien lausuntoja, 33
sivua pojan ja 20 sivua tytön kertomuksista. Ne eivät paljasta näiden lasten terveydentilaa, eivätkä ole 9§ mom. 4
tarkoitettuja mielentilatutkimuksia. Luonnollisestikin lausunnot
selvittävät murhasta annettujen tietoja todenperäisyyttä. Eikä
niitä siis ole pidettävä ilman muuta salaisina kuten käräjäoikeus
väittää - ilman viittausta lakiin ja asiankuuluvaan momenttiin.
Lainlaatija
katsoi,
”että
henkilötutkinta- ja soveltuvuusselvitysasiakirjoista ei sitä
vastoin tarvita nimenomaista
ja ehdotonta salassapitosäännöstä
niiden esiintyessä oikeudenkäyntiasiakirjoina.”
Lopuksi
on käräjäoikeus pitää neljää lääkärinlausuntoa suoraan
salaisina. Taaskin ilman viittausta asiaomaiseen momenttiin. Koska
syytttäjä on jättänyt ne oikeudelle murhaa koskevassa asiassa on
niidenkin salaisuus perusteltava.
Näin
lain laatija
”Rikosasioissa
oikeudenkäyntiasiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisempia kuin
muissa asioissa.
Tätä tarkoitetaan ehdotetun pykälän 3
momentissa, jonka mukaan 1 momentin 2 kohdassa salassa
pidettäviksi
säädetyt arkaluonteiset tiedot henkilön yksityiselämään,
terveydentilaan,
vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä
seikoista eivät olisi rikosasioissa salassa pidettäviä
siltä osin
kuin ne liittyvät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai
sen rikosoikeudelliseen arviointiin.”
Käräoikeudella on oikeus määrätä todistelua salassa pidettäväksi
Oikeudenkäynnistä
annetun lain 10 § perusteella voi oikeus päättää todistusten
salassa pitämisestä itsenäisesti, perustellen jollakin
erityispiirteellä, mutta ensin on harkittava seuraavaa:
Tuomioistuin
voisi tehdä oikeudenkäyntiasiakirjan julkistavan ratkaisun joko
painavan
yleisen
tai yksityisen edun vuoksi. Painava yleinen etu voisi olla
kysymyksessä esimerkiksi silloin,
jos
käsiteltävällä asialla on yhteiskunnallisesti tai muutoin
huomattavia jutun ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia.
Joissakin tilanteissa oikeudenkäyntiasiakirjan julkistamista voisi
puoltaa myös painava yksityinen
etu.
Siis
tällä pohjalla voi oikeusistuin tehdä julkisia salattavaksi määrätyistä tiedoista , Mutta mitkä ovat edellytykset, että oikeus voi edetä
suuremman salailun suuntaan? Tästä säädetään saman lain 10§ perusteluissa:
Tuomioistuin
voi asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin
päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä
tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa
pidettäviksi säädettyjä tietoja, joiden julkisiksi tuleminen
todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa
niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on
säädetty.
Syyttäjät ja lasten asianajajat ovat vaatineet salassa pitämistä, mutta eivät ole
kertoneet mitä haittaa julkisuudesta kullekin asianosaiselle voisi aiheutua. Anneli Auer on
selvittänyt miksi salailu olisi hänen kannaltaan vahingollista.
Näiden asioiden ratkaisuun voidaan palata kun todistusaineisto on
käräjäoikeuden sallimissa rajoissa julkistettu - meneillään olevan valmistelun yhteydessä.
Aluksi
tarvitaan kuitenkin se minimimaalinen julkisuus, johon käräjäoikeus
on jo suostunut, mutta josta syyttäjä on valittanut. Sen perusteella voidaan päätellä onko uudella
oikeudenkäynnillä Ulvilan surmasta sellaista yhteiskunnallista
mielenkiintoa, joka estäisi käräjäoikeutta käyttämistä §10
salassapito-oikeuttaan. Siis riippuen siitä minkä
reaktion syyttäjän teemojen paljastaminen ja kolmekymmentä sivua
lasten lausuntoja herättää,
Nyt on taaas uusi metsäpalo sytytetty. Syyttäjä valittaa salssa pidosta Vaasan hovioikeuteen 2003-07-15 mennessä. Vastavalitus jätetään kaksi viikkoa myöhemmin. Taas kerran ollaan siinä tilanteessa, että oikeuskäsittely, joka saattaisi viedä askeleen lähemmäs ratkaisua pysäytetään
Nyt on taaas uusi metsäpalo sytytetty. Syyttäjä valittaa salssa pidosta Vaasan hovioikeuteen 2003-07-15 mennessä. Vastavalitus jätetään kaksi viikkoa myöhemmin. Taas kerran ollaan siinä tilanteessa, että oikeuskäsittely, joka saattaisi viedä askeleen lähemmäs ratkaisua pysäytetään
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar