fredag 28 december 2012

Joulukirje Anneli Auerille 2012


Vuosi sitten Anneli Auerilta oli kielletty yhteydenpito ulkomaailmaan. Kirjoitin UusiSuomi-blogiini kirjeen, jonka toivoin päätyvän jollakin tavoin hänen selliinsä. Tunsin silloin vain vähän Ulvilan surman taustaa - kirjoitin omien kokemusteni pohjalta. Nyt tiedän paremmin.

Syyskuussa 2009 Auerin lapset joutuivat mahdottomaan tilanteeseen kun poliisi turvautui heihin äidin syyttämisessä isän murhaamisesta. Auer on tehnyt virallisen tutkimuspyynnön näistä tapahtumista. Tässä näyte Auerin jättämästä tutkintapyynnöstä.
6.10.2009 on videoitu Amanda Auerin ja Anneli Auerin välinen keskustelu, jota on käy­tetty todisteena oikeudessa. Miksi menettelyyn on ryhdytty ilman Anneli Auerin kirjallis­ta suostumusta ja ilmoittamatta hänelle hänen oikeuksiaan ja miksi ei ole ilmoitettu puolustajalle, että keskustelu videoidaan ja sitä tullaan käyttämään tarvittaessa todis­teena Anneli Aueria vastaan? Menettelyn lainmukaisuus? Amandan kuulemiset on suoritettu lain ja ohjeiden vastaisesti (ks. Amandan videokuulemiset ja esim. psykologian tohtori Katarina Finnilä-Tuohimaan lausunto 5.4.2011)
Syytösten pohjaksi saatiin puristettua Annelin ”tunnustus”, jota käsiteltiin kuudessa kuulustelussa. Tämä vaihe päättyi kun Amanda ja äiti saivat tavata 2009-10-06.Kymmenen päivää tyttärensä tapaamisesta Anneli palasi takaisin aikaisemmin todistamaansa. Nämä kaksi täysin erilaista kertomusta heikensivät ratkaisevasti hänen tilannettaan. Siksi Amandan kuulustelusta 2012-11-03 muodostui ratkaisevaksi
Kuulustelijoina ovat komissaari MarinaToivonen ja sosiaalityöntekijä Satu Kivimäki. Lasin takan seuraavat tutkimisen johtajat ja Amandan tukihenkilöt.
Kuulustelut alkavat siitä, että olisi jo aikaisemmin kuulusteltu Amandaa äidin tapaamisen jälkeen 2009-10-21, jota en ole löytänyt. Siitä, että äiti on perunut tunnustuksensa ei Amandalle kerrota lainkaan, vaan tunnustukseen sisältyviä vääriä muistikuvia käytetään Amandan painostukseen. Varmuuden vuoksi oli estetty viimeisin äidin ja tyttären viikoittainen puhelinkeskustelu – koska siinä Anneli olisi voinut kertoa, että hän on palannut alkuperäiseen todistukseensa.. Syyksi sanotaan, että puhelua tarkkaileva henkilö oli sairaana.
Annelin ja Amandan keskustelusta Satu ymmärsi että Anneli yritti vakuuttaa, että äidin vangitseminen ei ole aiheutunut Amandan antamasta tiedosta.. Kuulustelussa Amanda sanoi että äiti vaan ei muista murhayön tapahtumia Hän vakuutti että äiti ei ole surmannut isää.
Kun Anneli yritti vakuuttaa tyttärelleen surmanneensa isän vastasi Amanda terävästi: ”Miksi te sitten rikoitte sen ikkunan”. Kuulustelijat ovat kuulleet virheellisesti Amandan vastarepliikin. He väittävät kuulleensa Amandan sanovan ”Miksi sä…” ja tiukkaavat Amandalta tietoa siitä näkikö hän äidin rikkovan ikkunan.
Sitten kuulustelijat siirtyvät inttämään, että isä ja äiti olisivat riidelleet murhayönä niin, että syntyi puukkotappelu. He nojautuvat vieläkin Annelin ”tunnustukseen”, jonka hän on jo perunut kaksi viikkoa aikaisemmin, mutta josta Amandalle ei annettu tietoa. Tämä johti umpikujaan, jonka kuulustelijat selvittivät toisilleen psykologisoimalla tilanteen. Lapsi ei muka halua muistaa vanhempien riitelyä. Todellisuudessa ei mitään riitelyä ollut.
Amandalla potee syvän traumaattisen taphatuman seurauksia. Hän joutui näkemään isänsä puukotettuna 70 iskulla, pää halkaistuna, verissään. Marina sanoo, että Amanda ”kirkaisi kuin hirviö”, kun hän näki isänsä. Marina yhdistää tämän isän ja äidin väliseen tappeluun, josta verijäkiä olisi pitänyt jäädä äidin yöpaitaan. Amanda torjuu ajatuksen kylmästi.
Episodi osoittaa,että kuulustelijat eivät lainkaan tunne traumaattisen tilanteen aiheuttamaa muistinmenetystä. Trauman jälkeen on lapsiin on mahdollista vaikuttaa, luoda heille valemuistoja. Tätä yritettiin Amandankin suhteen. Hän tulee epävarmaksi kun Satu väittää isän ja äidin riidelleen. Pidemmälle kuin: ” En muista mut en tiä sit ehkä mää oon unohtanu tai jota”, ei päästä.
Lopuksi jakaantuvat kuulustelijain mielipiteet. Satu haluaisi lopettaa, mutta Marina väittää, että on olemassa vastakkaisuus Annelin ja Amandan sanomisten välillä. Kuulustelua jatketaan vielä muutamalla Marinan kysymyksellä, mutta tulosta ei synny. Amanda pysyy kannassaan.
Marinan ajatus näkyy niissä perusteluissa, jotka korkein oikeus antoi syyskuussa 2012 kun Ulvilan surma pantiin uuteen oikeuskäsittelyyn. Tämä on aivn tarpeeton. Anneli Auer olisi pitänyt vapauttaa heti kun hän oli perunut tunnustuksensa ja Amanda seisoi sanojensa takana, siis kolme vuotta sitten. Nykyinen tilanne on, että nuoremmissa lapsissa kuulustelijat onnistuivat saamaan aikaan valemuistoja, joiden varassa Annelia syytetään myös osallisuudesta lastensa raiskauksesta ja uudelleen miehensä surmasta. Vapaaksi hän pääsee vasta kahden vuoden päästä kun nämä Amandan kuulustelussa 2009-11-03 antamat vastaukset on taas kerran selvitetty. Kuulustelu kokonaisuudessaan löytyy blogistani.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar